Taas vaihtui kuukausi ja on aika kertoa #suuntanaomavaraisuus-blogisarjassa mitä ihmettä tuli huhtikuussa tehdyksi ja mitä uutta on tapahtumassa. Asiaa on esimerkiksi kasvihuoneista! Niistähän me kaikki haaveilemme, avuksi Suomen jännittäviin säihin.
Suomalainen maatiaiskana on ainutlaatuisen erikoinen lintu. Maatiaiskanat välttyivät sekä ulkonäköön että tuotantotehoon kohdistuneelta jalostukselta ja tästä syystä kantavat mukanaan hyvin vanhoja geenejä aina Intian viidakkokanaan asti. Maatiaiskanojen geeniperimää tutkitaan koko ajan lisää, siksi on ensiarvoisen tärkeää, että maatiaiskanojen eri sukulinjoista on olemassa toisistaan erillään pidettyjä parvia mitkä eivät ole sekoittuneet mihinkään muuhun kanarotuun.
Hyviä uutisia kanalasta ja uusia suunnitelmia tälle vuodelle! Tässä on jäänyt muutama kuukausi väliin #suuntanaomavaraisuus blogipostauksissa. Tässä blogisarjassa omavaraisuudesta kiinnostuneet kirjoittavat joka kuukausi jostakin teemasta ja toki myös omista kuulumisistaan.
Tiput täyttivät kuusi viikkoa, joten nyt uskaltanee kertoa muillekin mitkä niiden nimet ovat. Tänä vuonna vuorossa siis B-kirjain. Nimeämisen säännöt menevät siis niin että kanojen nimet loppuvat kirjaimiin -ia ja kukkojen nimet kirjaimeen -0. Samaa nimeä ei anneta uudelleen täällä syntyville linnuille, ja toisaalta kaikki tiput myös saavat nimen, riippumatta siitä kuinka pitkä niiden elämästä tulee.
Hyvää kannattaa odottaa: 15 reipasta hämeenkannan maatiaiskanan tipua syntyi juhannuksena. Kaksitoista tipua syntyi juhannusaattona, yksi innokas jo edeltävänä päivänä torstaina ja kolme myöhäisempää lauantaina juhannuspäivänä.