Minulla oli ilo ja kunnia tehdä agrologiopintoihin liittyvä viikon harjoittelu Mustialan opetusnavetalla. Kirjoitin Hämeen ammattikorkeakoulun blogiin tunnelmia, teksti luettavissa tästä linkistä. Oli kyllä mielenkiintoinen kokemus, ilo oli nähdä itäsuomenkarjaa ja länsisuomenkarjaa, ja päästä vertailemaan kotimaisia rotuja maidontuotannon valtarotuihin. En tiennyt, että kyyttökin voi lypsää 35kg päivässä! Harmi kyllä navetassa ei tällä hetkellä ole pohjoissuomenkarjaa, joten niihin en nyt päässyt (kirjaimellisesti) käsiksi.
Maidontuotannon kannattavuuden kanssa ollaan tällä hetkellä todella lujilla. Ei siis ole ihme, jos tilat suosivat valtarotuja holsteinia ja ayrshireä ihan jo siitä syystä, että näistä roduista on laajasti tilastotietoa saatavilla. Niin että ylipäätään voi jotenkin arvuutella millaisia ominaisuuksia vasikoihin voisi tulla ja miten lehmät maksavat ruokansa. Suomenkarjaa on huomattavasti vähemmän, joten tuotosseurannan tilastojakin kertyy hitaammin. Toivottavasti kuitenkin mahdollisimman moni harkitsisi kotimaista vaihtoehtoa silloin, kun navetassa on tilaa jollekin “erikoisemmalle” rodulle.
Hurjasti vaan tsemppiä kaikille, jotka järjestävät elämänsä aamu- ja iltanavettojen rytmiin. Olen iloinen siitä, että sain hetken kokeilla tätä arkea ja nähdä, kuinka paljon osaamista maidontuotanto vaatii. Enkä edes joutunut hoitamaan aiheeseen liittyvää byrokratiaa!