Puiden istutusta sekatekniikalla

Paras aika istuttaa puu on 100 vuotta sitten. Jos silloin kuitenkin pääsi asia unohtumaan, niin juuri NYT on hyvä hetki ryhtyä toimeen. Caramelliassa puiden istutus on osa luonnon monimuotoisuutta tukevaa työtä. Olemassaolevassa puustossa on eniten kuusia ja koivuja, runsaasti vaahteraa, sekä kohtuullisen hyvä valikoima pihlajaa, haapaa, leppiä ja pajuja. Mäntyjä on kymmenkunta, katajia puolisen tusinaa. Lehmuksia, tammia ja tuomia on yksi kappale kutakin. Olisi hyvä, jos jokaisesta puulajista löytyisi lahoa ja keloa, pystyasennossa ja vaaka-asennossa, ja tarjolla olisi eri-ikäisiä puita. Sillä tavoin puita tarvitsevat eliöt löytävät helpoiten itselleen sopivan asuinpaikan.

Ensimmäisen kasvukauden tärkein kunnostustyö puuston osalta on puulajiston monipuolistaminen. Savonlinnan taimistosta löytyi hieno (ja edullinen!) valikoima puuntaimia, tulivat nopeasti pihaan kotiinkuljetuksella:

metsälehmus 5 kpl
lehtosaarni 2 kpl
vuorijalava 2 kpl

hopeapoppeli 2 kpl
punapyökki 2 kpl
valkopyökki 2 kpl
tylppäliuskaorapihlaja 4 kpl

pähkinäpensas 10 kpl
turkinpähkinä 2 kpl
saksanpähkinä 2 kpl
mustajalopähkinä 2 kpl
jalokastanja 2 kpl

Näiden lisäksi tilasin hedelmäpuita taimiston suosituksen mukaisesti:

omenapuut Särsö, Dace ja Medunitsa
luumupuut Pietarin Lahja, Katinka, Inese, Eurazia ja Kuokkala
päärynäpuut Lada ja Siska
kirsikkapuu Weinroot

Istutusoperaation lisähaasteeksi muodostui yllättävä hellekeli, mikä hyydytti puutarhatyöt jo ennen puoltapäivää lämpötilan kohotessa 30 asteen tuntumaan. Sopivan kasvualustan muokkaamisessa otettiin kaikki keinot käyttöön:

Yllä lähtötilanne jalokastanjan ja saksanpähkinän taimille. Kyseinen kohta marjapensasrivien päässä on aurinkoisessa rinteessä. Tähän paikkaan olisi varmaan saanut kaivetuksi kuopatkin, mutta niiden sijaan rakensin ensin omenapuun oksista kehikon kasvualustalle, ja täytin sen hiekalla, puutarhamullalla ja eloperäisellä katteella, lisäyksenä kourallinen kananmunankuoria. Kehikko varjostaa kasvualustaa sopivasti niin että juurialue pysyy varjossa, ja aikanaan maatuessaan puut saavat ravinnelisäyksen ja talveksi lisälämmikettä.

Pähkinäpensaita sijoitettiin useampaan paikkaan, tässä kohdassa hyödynnettiin maahan kerääntynyttä lahoavaa puuainesta istutusalueen rajaamisessa. Taimille tuotiin hiekkaa ja multaa, ja myöhemmin istutusaluetta voi täydentää muilla pensailla ja/tai perennoilla.

Toisessa istutuskohteessa jalokastanjalle ja turkinpähkinälle tehtiin pesät lahoavista puunrungon kappaleista. Tällä kohdalla kuoppien kaivaminen olisi häirinnyt pohjoisen suunnalla kasvavien vanhempien puiden juuristoa, joten taimille tehtiin uusi kasvualusta.

Vuorijalava sai tukevan pesäkehikon lahopuusta. Tämä paikka oli huhtikuussa muutaman viikon ajan veden vallassa, eli kosteutta riittää vaikka aurinko tuohon kohtaan lämmittääkin.

Hedelmätarhan puolella kasvupaikkavalintoja tehtiin mm. olemassaolevan kasvillisuuden perusteella. Tässä lupiinia ja paksu mätäs heinää, mitkä poistamalla sai erinomaisen kuopan päärynälle.

Tässä samainen päärynä valmiina istutuksena. Maasta löytyi paikoitellen varsin hienoja kiviä, mitkä jätettiin taimien viereen lisälämmikkeeksi.

Neljällä pakastepizzalaatikolla sai taimien ympärille mainion kauluksen enimpiä rikkaruohoja estämään. Tässä Weinroot-hapankirsikka omenapuiden keskellä.

Taimia istutettiin myös vanhojen kantojen viereen, tässä Kuokkala-luumu uudella sijoituspaikallaan.

Ja mikä parasta, vuohenputkesta sai reilun kerroksen katetta taimille. Hellepäivinä katteen tärkeyden huomasi muutamassa tunnissa. Samalla sai raivattua tilaa kurjenpolville, käenkaalille ja muulle aluskasvillisuudelle, mikä muuten jää helposti vuohenputkien ja lupiinin varjoon.

Aika näyttää miten nämä taimet menestyvät, ja kuinka moni ylipäätään selviää kauriiden ja hirvien hampaissa. Mutta sepä onkin puiden istutuksen hienous, voi tehdä sijoituksen tulevaisuuteen vaikkei koskaan näkisikään näitä puita täysikasvuisena. Täytyy vaan uskoa, että 100 vuoden päästä on olemassa ihmisiä, jotka arvostavat näitä puita ja jatkavat niiden hoitoa.

Jos oma elämäntilanne ei juuri nyt mahdollista puiden istuttamista omaan puutarhaan, tunnelmaan pääsee myös mm. lataamalla nettiselaimen hakukoneeksi Ecosian . Toimii ihan ok, mutta joskus suomenkielellä asioita hakiessa on varmempi vaihtaa googleen. Asian ydin on kuitenkin se, että Ecosian mainostuloilla hankitaan puuntaimia istutettavaksi mm. aavikoitumista estämään. Nettiä selaamalla metsät kasvuun!

0

About the author: Emma Ojanen

Luonnon hyvinvointivaikutuksista kiinnostunut psykologi