Pitkästä aikaa yhteispostaus, mutta sitäkin iloisemmissa tunnelmissa! Mitä kummaa täällä sitten on tapahtunut, kun en mukamas ole millään ennättänyt osallistua #suuntanaomavaraisuus-kirjoituksiin?
Vuoden loppua kohden on hyvä tarkastella vuoden onnistumisia ja ilon aiheita. Ihan kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen joten pari tunnustusta aluksi: arvatkaa, kuka ei vieläkään saanut kellaria uudistettua? Pari muutakin rakentelua/korjailua jäi kelien takia vaiheeseen, mutta minkäs teet. Myöskään juuresten kasvatus ei tänäkään kesänä onnistunut kovin hyvin, omaa lanttua ja punajuurta saatiin vain pariin keittoon. Herneet menivät ihan pieleen, taisin saada yhden herneen palon noin 4 neliön viljelyalalta.
Sadonkorjuu oli muutenkin keskimääräistä rauhallisempaa, tänä vuonna ei nimittäin ollut omenarumbaa. Omppuja tuli sen verran, että niistä sai yhden piirakan, ja siinä se. Sain kuitenkin kasvatettua parikin kukkakaalia, joten kaalien osalta on tehty uusi aluevaltaus. Sen sijaan keräkaali ei onnistunut, ja ruusukaalin olemassaolon unohdin kokonaan. Mutta ensi kesänä taas uudestaan ja sitä rataa.
Kanalassa kaikki erinomaisesti!
Mikä sitten toimi? Kanalan kesäkausi oli erinomaisen onnistunut! Meiltä lähti yksi nuorikoiden ”aloituspaketti” uudelle säilyttäjälle ja kotiin jäi kertakaikkisen upea Dinosauria. Dino aloitti muninnan aika tarkasti ennusteen mukaisesti paria viikoa vaille puolivuotiaana, ja se olisi samantien halunnut alkaa hautoa. Eli taitaa tosiaan olla Bothnian lapsenlapsi, kun on emovietti niin voimakkaasti päällä. Ensi keväänä meillä siis saattaa olla neljä hautovaa kanaa, saas nähdä mitä siitä tulee.
Suurin ja samalla rankin muutos oli Banjon muutto uuteen kotiin. Banjohan on meillä saanut melkoisen määrän jälkeläisiä, ja sen pojista on tullut varsin suosittuja kukkoja uusissa parvissa. Joten geeniaineksen laajan säilytystavoitteen vuoksi Banjo lähti uuteen kotiin, missä sillä on vielä mahdollisuus saada jälkeläisiä uusien kanojen kanssa, ja meillä sukulinjaa jatkaa Banjon pojanpoika Demo. Niin ällistyttävää kuin se ehkä onkin, Demo on jopa isoisäänsä parempi kukko, sikälimikäli sellaiset asiat kuin älykkyys, hyvät sosiaaliset taidot ja helppo käsiteltävyys ovat mittareina.
Demon ainut ”vika” tähän mennessä on se, ettei se hyväksynyt omia veljiään itselleen kaveriksi kanoja hoitamaan. Elättelin toiveita, että silmiä hivelevän komea Disco olisi jäänyt meille toiseksi kukoksi, mutta siitä ei tullut mitään, Demo ei kertakaikkiaan sietänyt sitä, että Disco osoitti kanoille huomiota.
Toisena toiveissa oli Duplo, mikä oli myöskin väriltään harmaan ja viininpunaisen kirjava, mutta Duplon kohtaloksi koitui se, etteivät kanat halunneet olla sen kanssa tekemisissä. Oli hurjaa ja kurjaa nähdä, että koko muu parvi pakkautui kanalan toiseen nurkkaan ja Duplo jäi yksikseen toiseen , saamatta ketään kaverikseen. Duplo ei missään vaiheessa tehnyt mitään ns. väärin, se ei kiusannut kanoja eikä tapellut kukkojen kanssa, mutta jostain minulle näkymättömästä syystä sitä vaan ei hyväksytty tähän parveen. Mutta eipä siinä mitään, molemmille pojille kävi hyvin ja ne saivat ihan omat kanat uusissa kodeissaan.
Vuoden yllättäjiä olivat kaksi kesän lopulla syntynyttä täysmustaa yllätystipukukkoa. Ne ovat tähän mennessä omituisimmat tiput mitä meillä on ollut, ne elivät ikään kuin omassa kuplassaan koko nuoruusvaiheensa. Touhusivat keskenään, eivätkä vaikuttaneet piittaavan sen enempää lajitovereistaan kuin ihmisistä. Kestikin useamman kuukauden, ennen kuin sain annettua niille edes nimet, koska ne tuntuivat olevan ikään kuin yksi ja sama olento. Mietin jo, että pitääkö niitä kutsua vain nimillä Duo A ja Duo B, kun ei niillä tunnu olevan mitään yksilöllistä persoonaa.
Kaikkein omituisinta oli, että ne varsin nuorena alkoivat fanittaa Demoa. Ne kulkivat sen vierellä, molemmin puolin jonkinlaisena kunniavartiona, matkivat kaikkea mitä Demo teki ja pari kertaa näin, että ne jopa ihaillen hivelivät nokallaan Demon sulkia. En ole koskaan nähnyt moista, mutta isoveljen nöyristely vaikuttaa toimivan: Demo hyväksyy kaiken, mitä veljekset Dario ja Dumbo päättävät tehdä, eikä koskaan komenna niitä. Ja joo, on niissä oikeasti eroa, Dario on kookkaampi ja jossain määrin rauhallisempi, Dumbo pienempi ja häslää enemmän.
Loppujen lopuksi tämä voi olla ihan hyvä yhdistelmä. Jos nyt yhtään aavistelen oikein, niin näiden sukutausta on Bonobo + Borgia = Cordelia, ja Cordelia + Banjo. Eli edustavat vähän eri geenejä, etenkin nyt kun Cordelia (yhdessä Celestian ja Clementian kanssa) lähti Banjon mukana uuteen kotiin. Dario & Dumbo eivät ole käsikesyjä, joten ne eivät olisi olleet ekana omalla listallani uusiksi siitoskukoiksi. Mutta kanat tykkäävät niistä, joten mikä minä olen kanojen puolesta päättämään. Jos ne kerran ovat niiden mielestä ihania ja toimivat parvessa, niin olkoot sitten näin.
Ensi kevään parvi on siis Demo, Dario, Dumbo + Bavaria, Buddleia, Bibliophilia, Bothnia, Borgia, Concordia, Cornucopia ja Dinosauria. Tavoitteissa on saada omaan parveen uusia kanoja muutamia, ja ekoja varauksia nuorikoihin on jo tullut.
Villaa eri muodoissaan
Rukki, värttinä ja virkkuukoukku ovat suhteellisen ahkerassa käytössä. Villaa on nyt varastossa useampi jätesäkillinen käsittelyä odottamassa, joten ihan heti ei tule tekemisen puutetta. Sorruin lisäksi ostamaan muutaman käsinvärjätyn villatopsinkin, niitähän on tosi ylellistä kehrätä silloin kun tekee mieli hemmotella itseään. Kehräyshän on ensi vuoden käsityötekniikka, korkea aika olikin saada kehräämiselle enemmän huomiota!
Kehrääminen on mainio ilonaihe, rukki rauhoittaa ja rentouttaa hankalasti kuvailtavalla tavalla. Kaikki käsityöt ovat ihmiselle hyväksi, mutta kehräämisen ikiaikaisuudessa on ihan omanlaistaan lumoa. Vahva suositus kehräyksen opettelulle!
Työlistalla käsitöiden parissa odottelee edelleen lautanauhojen teon harjoitelu, pikkukangaspuiden käyttöön virittely ja vanhan poljettavan Singerin käytön opettelu. Parastahan tässä on se, että nämä kaikki asiat ovat tehtävissä myös sähkökatkojen aikana, joten eipähän tule tylsää vaikka virta katkeaisi kouluhommilta…
Kanatilastojen setvimistä
Opiskelut maaseutuelinkeinojen parissa ovat edenneet opinnäytetyön tekoon asti. Teema liittyy olennaisilta osin työharjoitteluun Lukella (mistä ohessa juttu, Banjonkin sain vielä ikuistettua yhteiskuvaan). Aineistona kyselytutkimus siipikarjatuotteiden suoramyynnistä, liittyen olennaisesti myös maatiaiskanoihin. Tilastojen pyörittely on hyvässä vauhdissa ja pakko myöntää, että niiden parissa puuhailu on suorastaan odotettua mielenkiintoisempaa. Toivottavasti tilasto-opettajani 20 vuoden takaa eivät saa kuulla tästä, varmaan tikahtuvat nauruun jos ikinä saavat tietää että mieleni on muuttunut näin dramaattisesti asian suhteen…
Kanatilastoja on tarjolla myös Maatiainen ry:n jäsenlehdessä (3/2022, eli syksyn numero), mihin liittyen myös tuo blogin kansikuva. Tekemistä on siis riittänyt, ja koko ajan löytyy kaikenlaista uutta jännää, mihin haluaisi perehtyä enemmän. Tällä hetkellä suosikkiteemoissa on alkuperäisrotuisten kotieläinten lisäksi maatiaiskasvit, perinnemaisemat, -biotoopit, luonnonlaitumet ja niityt, laidunnus ylipäätään ja siihen liittyvät hiilensidonta ja monimuotoisuushyödyt, hiilensidonta ylipäätään ja maatilaympäristön monimuotoisuus kaikkinensa, agrometsätalous, luomutuotanto, uudistava viljely ja ylipäätään kaikki, mikä liittyy kestävään ruuantuotantoon. Mutta jospa nyt aloittaa kanoista, ja ihmettelee näitä muita asioita myöhemmin…
Uutta intoa lukemiseen
Tässä on todettava, että kaikkeen se sosiaalinen media ihmisiä yllyttää! Aloin selailla Instagramista kirjoihin liittyviä postauksia, ja niinhän siinä kävi, että saatujen vinkkien takia kirjaston lukulista on paisunut lähemmäs kolmeen sataan kirjaan, ja lisäksi listalla on paljon kirjailijoita, joiden kirjoja ei vielä ole Suomessa saatavilla. Osittain lukuinnostus on vienyt aikaa käsitöiltä, mutta toisaalta romaanien lukeminen helpottaa töitä, koska aivot saa kunnolla nollattua tilastojen jäljiltä.
On ollut myös hauska huomata, että kirjoihin liittyvässä kulttuurissa on minulle ihan uusia ilmiöitä. Yksi on villitys kirjan sivujen reunojen koristelusta, tsekatkaas #bookedges somessa, nyt siis syntynyt ihan uutta käsityöbisnestä siitä, että kirjojen reunoja koristellaan ja myydään erikoispainoksia suosituista kirjoista.
Toinen minulle uusi ilmiö on romaanien alleviivailu ja muistiinpanojen tekeminen. Itse kun olen kasvanut siihen ajatukseen ettei kirjoja koskaan saa ”sotkea”, niin nyt sitten näyttää olevan villityksenä monenlainen korostuskynällä viivailu ja muu taiteilu kirjojen sivuille ( #bookannotations ).
Toki sitä miettii, miten nämä koristellut kirjat toimivat divareissa myöhemmin, mutta jos ilmiö kannustaa (nuoria?) ihmisiä lukemaan, niin mikä minä olen sitä moittimaankaan. Mietin myös, että onko tämä nyt sitten “turhaa kulutusta” kun shoppaillaan kirjoja “estetiikan” näkökulmasta. Mutta toisaalta: näyttää siltä, että kirjoihin liittyen on syntynyt paljon mikroyrittäjyyttä taide- ja käsityöaloille. Maailmassa lienee turhempaakin krääsää kuin nätin näköiset kirjat.
Syksyn paras löytö tähän mennessä oli TJ Klunen Talo taivaansinisellä merellä, ja toisena Elizabeth Limin Spin the dawn/Unravel the dusk kahden kirjan paketti. Molemmat tarjosivat ihan uusia näkökulmia fantasiaan ja ovat varmasti sellaisia, että tulen lukemaan ne joskus uudelleenkin.
Iloa elämään juuri nyt!
Mutta eikös kaiken pitäisi olla nyt kurjaa ja pelottavaa nykyisten kriisien keskellä? Sitä suuremmalla syyllä on tärkeä löytää itselle sopivia keinoja nollata aivoja, rentoutua ja nauraa. Tauot uutisista ja sosiaalisesta mediasta ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Kaikilla menee varmasti varsin paljon aikaa ja energiaa varautumiseen ja sähkön säästökikkailuun, joten rentouttavalle tekemiselle on suuri tilaus. Muistetaan kaikki: rentoutuminen on ihmiselämälle täysin välttämätöntä. Siitä ei pidä eikä saa potea huonoa omatuntoa. Päinvastoin: riittävä palautuminen on kriittisen tärkeää, jotta jaksaa olla toimintakunnossa tällaisena maailman aikana.
Joten millaisia ilonaiheita muilla bloggaajilla on? Näitähän ei voi olla elämässä liikaa, ja uudet ideat ovat aina tervetulleita:
Kasvuvyöhyke 1
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/joulukuu2022
Kasvuvyöhyke 2
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/12/suuntana-omavaraisuus-12
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/12/lahiruokaa.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-12/
Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=16735
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/12/suuntana-omavaraisuus-osa-12-itselle.html
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/omavaraistelijan-ilon-aiheet
Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2022/12/suuntana-omavaraisempi-elama-2022.html
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/12/5-luukku-unelmana-omavaraisempi-elama.html
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/12/05/joulukuu-22-ilonaiheet-omavaraistelussa