Turvallisuuden tunnetta lisäävä kirja katastrofeista? Sellainen on näköjään mahdollista kirjoittaa. Pahan päivän varalle on lohdullinen kirja tilanteista, jolloin kaikkein kamalimmat uhat ja vaarat toteutuvat.
Tämä kirja päätyi lukulistalle noin kahdessa sekunnissa sen jälkeen kun huomasin julkaisusta ennakkoilmoituksen somessa. Kotivara ja 72h varautuminen ovat tulleet tutuiksi käsitteiksi viime vuosina, joten toki halusin saada lisätietoa asiasta. Kävi ilmi, että Koistisen kirja on paljon enemmän kuin pelkkä tarkistuslista oman kotitalouden varautumisesta kriisitilanteisiin.
Suomen huoltovarmuutta parannetaan jatkuvasti
Mari Koistinen kertoo kirjassaan monenlaisista tilanteista reilun sadan vuoden ajalta: katovuosia, sotia, energiakriisejä, vaarallisia tartuntatauteja ja rajuja sääilmiöitä. Pelottavia aiheita, mutta tässäpä juuri onkin kirjan pääviesti: Suomessa ollaan selvitty yhdestä jos toisestakin pahasta paikasta varsin hyvin. Jokaisesta haasteesta on opittu lisää ja kehitetty Suomen huoltovarmuutta ja kriisivalmiutta entistäkin paremmaksi.
Lohdullisuutta ja turvallisuuden tunnetta lisäävät myös tutkimustieto ihmisten käyttäytymisestä kriisitilanteissa. Tiukan paikan tullen ihmiset yleensä yhdistävät voimansa ja auttavat toinen toisiaan. Äkillisissä onnettomuustilanteissa toimimista on kuitenkin hyvä harjoitella etukäteen. Koistinen vinkkaa esimerkiksi pakohuonepeleistä: siinäpä hyvä tilaisuus treenata yllättävistä pulmatilanteista selviytymistä!
Suomessa osataan varautua kriisitilanteisiin
Mari Koistisen kirja nostaa esille monia itselleni uusia asioita Suomen kriisivalmiudesta. En esimerkiksi tiennyt, että Suomen sähköjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, ettei aurinkomyrskyistä aiheudu välttämättä kovinkaan suuria ongelma (USA on sitten asia erikseen!). Aurinkomyrskyt ovat nimittäin yksi niistä asioista, joiden toteutuminen on lähivuosina mahdollista.
Luottamus viranomaisiin ja tiedotusvälineisiin ovat tärkeässä roolissa poikkeustilanteissa. Siksi onkin tärkeää, että kirjassa käydään läpi myös koronan aiheuttamat toimenpiteet. Mikä toimi ja mitä opittiin lisää? Ensi kerralla ollaan taas viisaampia, yhteiskuntana ja valtiona. Koistisen kirja muistuttaakin yhteisöllisyyden suuresta arvosta. Naapurit ovat olennainen osa kriisitilanteiden turvaverkkoa. Yhdessä ollaan vahvempia tässäkin asiassa.
Varautumissuunnitelma jokaiseen kotiin
Kirjasta löytyy toki myös käytännön ohjeistus kotivaraan ja varautumiseen. Varautumisohjeita on hyvä käydä läpi säännöllisesti. Ohjeitahan löytyy esimerkiksi 72 tuntia ja Marttojen kotivara tai omavarainen.fi-sivuston vinkit. Aina huomaa jotakin, mitä voisi vielä parantaa. Itse hoksasin, ettei minulla ole esimerkiksi puhelinnumeroita paperille kirjoitettuna. Puhelimen muistin käyttömahdollisuudet ovat rajalliset, joten ehkäpä olennaisimmat numerot olisi hyvä olla tallessa myös sähköttömässä muodossa.
Varautumisen tarve erilaisiin tilanteisiin vaihtelee asuinpaikan mukaan. Maaseudulla monet varautumiseen liittyvät asiat on helpompia toteuttaa. Täällä ei jää hissiin jumiin sähkökatkon yllättäessä eikä vessassa tarvitse touhuta muovipussien kanssa viemärin ollessa pois käytöstä. Sen sijaan kaupunkiasumiseen verrattuna pidemmät etäisyydet voivat olla haaste tietyissä tilanteissa.
Havahduin myös huomaamaan, että esimerkiksi junaradan läheisyydestä johtuen junaonnettomuudesta voi olla ripeitä toimia vaativia seurauksia jos lastina sattuu olemaan vaarallisia aineita. Todennäköisyys tapahtuman toteutumiselle on pieni, mutta silti hyvä käyttää muutama minuutti toimintasuunnitelman jäsentelyyn. Varautumisen tarve ja tyyli riippuvat asuinpaikasta ja elämäntilanteesta monella tapaa. Siksi hyvä tarkistaa oma varautumisvalmius säännöllisesti.
Oma hyvinvointi on varautumisen perusta
Kaikkein tärkein varautumisen ja kriisivalmiuden voimavara löytyykin peilistä katsomalla. Hyväkuntoinen ihminen selviää yllättävistä tilanteista paremmin. Tässä kohtaa pitää itsekin tsempata: omassa varautumissuunnitelmassa olisi huomioitava esimerkiksi 20 km päivittäinen pyöräily mikäli polttoainetta tarvitsevat kulkuneuvot eivät ole käytettävissä. Onnistuisiko just nyt? Ei, mutta pyöräilykunnon kehittämisen voi ottaa tämän vuoden projektiksi.
Henkinen varautuminen on aivan yhtä tärkeää ja sitähän on viime vuosina koeteltu monella tapaa. Omaa hyvinvointia ja jaksamista tukeva arkielämä onkin paras mahdollinen turva poikkeustilanteiden varalta. Mari Koistisen kirja kaikkine vinkkeineen on yksi palikka lisää omiin voimavaroihin. Kyllä tässä pärjätään, tapahtui mitä vaan!