Mitä uutta: elokuu 2021

värttinällä kehrättyä lankaa

Huh. Heinäkuu oli melkoista jumitusta, koko ajan viattomasti odotteli että sää muuttuisi ”normaaliksi”… Onneksi nyt loppukuusta tuli viileämpää niin sai hieman kesälle suunniteltuja hommiakin tehdyksi!

Ja nyt, tätä kirjoittaessa, on ensimmäinen oikea, kunnollinen sade. Koko yön satanut tasaisesti ja säätiedotus lupaa koko päivälle sadetta. Tasaisesti, ilman että vesi tulee taivaalta kasveja murskaavalla voimalla. Tuntuu että maailma on edes hetkisen jonkinlaisessa järjestyksessä!

Tämän kuun yhteispostauksen teemana on kellarit ja säilöntä, mutta niistä minulla ei varsinaisesti ole mitään suurta kerrottavaa. Opettelen vielä mehujen ja hillojen tekemistä ja toiveissa olisi kuivata mahdollisimman paljon syötäviä asioita.

Omenien osalta olen todennut, että kuivatut omenaviipaleet ovat todella näppäriä talviseen makeannälkään. Punaherukoiden osalta marjapiirakka on ollut paras konsti sadon käyttöön. Jos vaan jaksaa muutaman pellillisen piirakkaa paistella niin niitä on varsin mukava kaivaa talvipakkasilla pakastimesta herkutteluhetkiin. Mutta siinäpä ne vinkit nyt oikeastaan ovatkin! Innolla odottelen mitä muut aiheesta kirjoittavat, tässä #suuntanaomavaraisuus-blogisarjassa (linkit tekstin lopussa).

Ja kellarikin on kyllä olemassa, talon yhteydessä. Melko lailla oikeaoppisesti tehty talon pohjoispäädyn alle. Kellaria pitäisi kunnostaa, erityisesti ilmanvaihdon parantaminen olisi hyvä juttu, nyt ilmankosteus tuppaa nousemaan välillä liikaa. Eli vinkkejä otetaan vastaan!

Heinäkuun kuulumiset

Varsinaista satoa en ole juurikaan vielä kerännyt. Tässä vaiheessa en uskalla sanoa vielä mitään siitä onko onnistuttu vai ei. Se tosin on jo varmaa, että suunnittelemani juurikassato ei tule toteutumaan. Punajuuret eivät ole arvostaneet kesän paahteita ollenkaan. Kaalit ovat myös olleet kituliaita vaikka viimevuotisen menestyksen innoittamana kaaleja oli monta lajiketta kokeilussa. Mutta jos nyt alkaisi tulla enemmän sateita ja kelit pysyisivät 20C tuntumassa niin kasvimaalla olisi ehkä vielä toivoa. Ehkä…

Viime kuussa mainitsin Tour de Fleece-kehräystapahtumasta. Kansikuvassa tulokset, eli 852 grammaa valmista lankaa. Tämä siis yhden lampaan keväisestä kerinnästä, villaa on vielä jäljellä mutta loput alkavat olla jo aika takkuista tavaraa. Toiveena oli päästä kiloon, mutta viimeisellä viikolla käsi alkoi rasittua siihen malliin että oli parempi lopettaa ajoissa ennen kuin tulee vammoja… Värttinän pyörittely on sinänsä kevyttä puuhaa mutta kun sama liike toistuu tsiljoona kertaa niin johan se alkaa tuntua.

Kanalan kuulumiset

Kanalassa kaikki edelleenkin hyvin. Erityisen ilahtunut olen siitä että upea musta Bonobo-kukko pääsi uuteen kotiin ja saa siellä jatkaa geenivarakukon elämää säilytysohjelmaan kuuluvassa kanalassa. Kotiin jäi Banjo, ja kukkopojista tarkoitus jättää kotiin ainakin kaksi.

hämeenkannan musta maatiaiskukko

Kukkopojista harmaat ja ruskea on varattuja ja muuttamassa syksyn aikana uusiin osoitteisiin. Mustia, kesyjä, seurallisia herrasmiehen alkuja on puoli tusinaa, saa nähdä missä määrin niille löytyy uusia osoitteita.

Kukkojen kohtaloista pitäisi kirjoittaa ihan erikseen. Jatkuvasti näkee kanaryhmissä kirjoituksia, että kukosta on tullut vihainen tai ihmetellään mitä pitäisi tehdä uudelle kukolle, mikä on jo aiemmassa kodissaan hyökännyt ihmisen kimppuun. Joten sanotaan nyt heti tässä: kukon ei pidä hyökätä ihmisen päälle. Ikinä. Ei koskaan. Se ei ole normaalia. Eikä ihmisille vihaista kukkoa pitäisi päästää lisääntymään.

Jos vihaisia kukkoja pidetään hengissä siinä luulossa että ”ne nyt on sellaisia” niin siitä ei aiheudu muuta kuin vaarallisia tilanteita (etenkin lapsille) ja samalla kiltit, hyväluonteisista suvuista olevat kukot joutuvat turhaan pölkylle kun niille ei riitä koteja. Mutta tätä tämä on, ja onhan siinä toki puolensa, että saa muutaman kukon pakastimeenkin.

Mutta sinällään tavoitteet tälle vuodelle toteutuvat. Kanalaan tulee juuri sopivasti lisäystä, kotiin on jäämässä viisi kananuorikkoa, 3 mustaa, 1 harmaa ja 1 valkoisen kirjava,  ja loput menevät uudelle säilyttäjälle parven jatkoksi. Ensi vuotta varten on sitten sopivan kokoinen emoparvi valmiina. Kunhan vaan selvittäisiin terveysseurannan testeistä kunnialla…

Jee! Kouluun!

Joten heinäkuussa tosiaan ollut aika jumiutunut tunnelma. Siihen on kuitenkin syynsä, siis muukin kuin sää. Minulla oli keväällä iso urakka opiskella ammattikorkeakoulujen valintakokeeseen. Tavoitteenani oli päästä rakennetun ympäristön koulutusohjelmaan (hortonomi, ”puutarhasuunnittelija”) mutta siihen ei valintakoesuoritus riittänyt. Joten aloitan tänä syksynä opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa, eli agrologi (AMK) on sitten tästä toivottavasti seurauksena!

Pakko toki myöntää että harmitti, ettei opiskelupaikkaa hortonomiasta irronnut. Valintakoehan on minun kannaltani todella rankka, reilu puolet kokeesta on matematiikkaa, mikä minun kannaltani tarkoitti useamman tunnin päivittäistä harjoittelua kevätkuukausina. Eikä siltikään pisteet riittäneet.

Toisaalta, agrologien koulutusohjelmassa opintoihin kuuluu kasvien lisäksi myös eläimet, joten ei tässä huonosti käynyt!

Tämähän on nyt ensimmäinen koulunaloitus noin 20 vuoteen, joten olen ottanut asiasta ilon irti. Koulutarvikkeitakin on pitänyt hankkia! Pakko myöntää että ehkä ihan hitusen hurahdin tässä asiassa, etenkin kun siirryn nyt Bullet Journal-tyyppiseen ajanhallintasysteemiin. Ei sillä että bujoa varten tarvitsisi oikeasti mitään kummempaa kuin kynän ja vihkon mutta minkäs teet kun löytää nelikymppisenä sisäisen askartelijansa…

Toki tässä oli jännityksen aiheena sekin, pystynkö ylipäätään opiskelemaan mitään vai ovatko aivot kertakaikkiaan toivottomasti kärähtäneet burnouttien seurauksena. Mutta tein viime talvena metsätieteen opintoja ihan ok, ilman että aivot tilttasivat. Joten eiköhän tämä tästä.

Agrologin opinnot antavat kyllä varmasti paljon inspiraatiota omavaraistelunkin suhteen. Jos asia kiinnostaa, niin tällainen ilmainen nettikurssi on tarjolla uudistavasta viljelystä. Innolla odottelen että pääsen syventymään HAMK:n tarjoamiin kursseihin näistä teemoista. Joten ehkä on ollut ihan hyvä juttu, että tämä kesä on tosiaan mennyt helteessä haahuillessa. On ainakin saanut lepoa ennen opintojen aloitusta!

Mutta mites muut bloggaajat? Onko hyydytty helteessä vai säilötty kellarit jo täyteen satoa?

Vyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2021/

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-8-maakuoppa/

Setaankaaria ja serpenttiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/08/vinkkeja-talouskellarin-kayttoonottoon.html

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/07/kellari-ja-tila-talvisailytykseen.html

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-8/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/08/omavaraisuutta-vuodelle-2021-osa-elokuu.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/08/kurkkuresepti.html

Mikä itä https://mikaita.fi/?p=807

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/08/sato-talteen.html

Vyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/perukellari-ja-sailonta/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/07/202108unelmana-omavaraisempi-elama-sailonta_0743133561.html

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/2021/07/05/taman-vuoden-uudet-kokeiluni-kasvimaalla-ja-muualla/

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/08/02/elokuu-21-kellarit-ja-sailonta