Mitä uutta: huhtikuu 2021

leonberginkoira vetohommissa

Kevät tulee ja kompostorit heräävät! Vai heräävätkö? Siitä ja kaikesta muusta tämän kuukauden #suuntanaomavaraisuus-yhteispostauksessa.

Mitä tuli tehdyksi maaliskuussa? Edelleenkin aika vähän. Täällä on vielä metrinen hanki joten ulkohommia on vaikea tehdä. Hitusen jännittää miltä hedelmäpuiden taimet näyttävät, lumi on niin korkealla että jäniksillä on ollut hyvä mahdollisuus popsia niiden latvoja… Toisaalta täällä on suuri apu näistä vanhoista omenapuista joiden oksat roikkuvat maahan asti. Tähän mennessä kaikki syömäjäljet ovat löytyneet tällaisista oksista. Eli ihan hyvä, etten ole näitä puita ihmeemmin leikellyt!

Naapurin puolella tehty metsänharvennus tarjoaa myös osaltaan jäniksille eväitä. Ja koivunoksia on käyty hakemassa kanoillekin. Lisää vaan kimpun oksia joka päivä vesiämpäriin niin pian on salaattia tarjolla. Sitä paitsi koivujen kannoista on tänä keväänä suuri apu perhosille ja kimalaisille kun saavat mahlaa juodakseen runsain määrin.

Taimikasvatukset ovat aluillaan, tomaatteja on pari erää jo tulossa mutta ihan pikkutaimina vielä. Kuten niin usein muutenkin, perennoja on tullut kylvettyä melkeinpä enemmän kuin hyötykasveja. Mutta syötävien kasvienkin kylvötahti varmasti kiihtyy vähitellen, tosin sillä varauksella ettei niitä välttämättä pysty siirtämään ulos ennen kuin kesäkuun toisella viikolla.

Joka pihasta hiilinielu!

Permakulttuuriyhdistyksen antamasta vinkistä pääsin seuraamaan ilmaista webinaaria Soil Regen Summit 2021 tapahtumassa. Muistiin kannattaa laittaa mm. sellaiset nimet kuin Dr. Ingham, Steve Gabriel  ja Martin Crawford. Varmaan tärkein nippelitieto mikä webinaarin esityksistä jäi mieleen, oli maininta siitä että yhden hehtaarin food forest, eli ruokaa tuottava metsäpuutarha, voi sitoa 4-5 tonnia hiiltä vuodessa (Martin Crawfordin webinaariesitys Maximizing soil carbon in food forest). Meillähän on juurikin tuo hehtaari, eli näinkin pienellä alueella saa puutarhaa oikein hoitamalla kuitattua huomattavan osan talouden hiilidioksidipäästöistä.

Tämä on sellainen asia mikä vielä kovin usein unohtuu hiilidioksidilaskemista: tosi iso osa suomalaisia on metsänomistajia, tai heillä on omakoti- tai mökkitontti. Suomen metsistä noin puolet on yksityisessä omistuksessa. Tämä on valtava voimavara hiilensidonnassa ja olisikin hyvä, jos hiilipäästölaskureissa kysyttäisiin omistuksessa olevan maapinta-alan määrää. Toistaiseksi en ole vielä nähnyt sellaista laskuria. Mutta sellaista odotellessa hyvä tietää, että varsin pienenkin maapläntin saa halutessaan muokattua tehokkaaksi hiilinieluksi. Lisää tutkimustietoa tulee varmasti lähivuosina paljon lisää.

Vinkkejä tällaiseen pihan rakentamiseen löytyy vaikkapa Zach Loeksin kirjasta The Edible Ecosystem, mistä kirjoitin blogiin esittelyn. Hankin tämän kirjan itselleni joululahjaksi ja oli kyllä mainio löytö! Monikerroksisesta puutarhasta on juttua myös tässä blogitekstissä liittyen nurmikoihin – tai lähinnä nurmikoista vieroittautumiseen. Toki nurmikin sitoo hiiltä, mutta kovin vähän, jos pihaa katselee Loeksin silmin ja suunnittelee joka neliömetrille 12 kerrosta erilaista elämää…

Kanalan uutiset

Ensimmäiset etätiput meidän munista ovat nyt kuoriutuneet ja lisää tulossa. On tämä kyllä omanlaistaan urheilua kun nyt ei tarvitse jännittää omaa hautomakonetta vaan joutuu/pääsee jännittämään tusinaa muissa osoitteissa hurisevaa konetta. Maatiaisten kanssa ei ikinä voi tietää mitä värejä tipuihin tulee. Nyt tuli heti ensimmäisiin poikueisiin valkoinen tipu, josta tulee oletettavasti niin sanottu splashed-valkoinen, eli valkoinen lintu jolla on harmaita tai mustia läiskiä.

Kanoillahan musta, harmaa ja valkoinen (harmailla tai mustilla läiskillä) ikään kuin kiertävät kehää sukupolvesta toiseen niin että sopivasta yhdistelmästä tulee tuo valkoinen ja sitten taas seuraavissa sukupolvissa vaihtuu mustaksi tai harmaaksi. Eli kyllä vaan, maatiaiskanakin voi olla hyvinkin valkoinen!

Täytyy nyt huhtikuussa antaa jollekin omallekin kanalle hautomislupa. Olen todennäköisesti antamassa Byzantian pois parvesta, se jostain syystä joutuu toisten kanojen kiusaamaksi ja olisi ehkä onnellisempi jossain muualla. Eli tilaa olisi sitten 4-5 nuorelle kanalle oman parven täydennykseksi. Huvikseenhan ei kannata poikueita teettää vaan ainoastaan ne mitä pystyy järjellisesti pitämään. Tai sitten niin, että voi myydä nuorikoita 4-5 linnun erissä. No, katsotaan miten käy, kolme kanaa olisi selvästi kiinnostunut haudonnasta…

Ja nythän siis on käynnissä #kanakuulutus eli Luonnonvarakeskuksen maatiaiskanojen säilytysohjelmaan etsitään uusia säilyttäjiä etenkin hornion, kiuruveden ja savitaipaleen kanoille. Eli jos on kotikanalan perustaminen harkinnassa niin tuossa on nyt kolmen kärki, mitä sinne kannattaa valita asukkaaksi.

Kompostijärjestelyä

Tässä kuussa piti siis puhua kompostoinnista. Tämä tuli hyvään saumaan, koska tänä vuonna pitänee järjestellä uusiksi kompostisysteemiä. Muilta bloggaajilta saa varmasti monta vinkkiä järjestelmän tehostamiseksi. Käytössä siis tällä hetkellä seuraavat biomassan (ei jätteen!) käsittelykeinot:

Lämpökompostori 1: Tänne menee keittiötuotteet, huussin ekavaiheen käsittely ja lisäpotkuksi kanalan ja puutarhan aineksia.

Lämpökompostori 2: Tänne laitetaan keittiötuotteita, kanalan ja puutarhan aineiksia.

Osku osterivinokas III: Osterivinokkaalle syötetään suurin osa kahvinporoista, osa menee lämpökompostoreihin.

Koirat: lautasten ja ruuanlaittovälineiden esipesu.

Kanat: juuresten kuoret, ylimääräiset kasvi- ja kalamateriaalit, ylipäätään melkein kaikki muu paitsi kahvinporot ja sipulinkuoret. Kananmunankuoret kierrätetään osittain takaisin kanoille, osittain kompostiin ja osittain ihan vaan kuorimurskana suoraan maanpinnalle tai istutusten yhteydessä mullan sekaan.

Värjäystarvikkeet: sipulinkuoret, satunnaisesti soveltuvin osin muita hedelmänkuoria

Bokashiämpärit: tällä hetkellä ei käytössä, koska bokashiin pitäisi käyttää enimmäkseen kasvisten/hedelmien ylijäämää ja nehän menevät kanoille. Bokashiin ei siis meinaa riittää aineksia!

Puutarhakompostit: puutarhan niittotuotteet ja kanalan kuivike.

Jälkikompostit: kannelliset tynnyrit sille tavaralle minkä on aiheellista vielä muhia pidempään. Tälle olen hyödyntänyt bokashirouhetta lisämausteeksi.

Matokomposti: lieroja pitäisi kasvattaa aksolotlien eväiksi, tällä hetkellä lierolaatikko tyhjä.

Jauhomadot: jauhomadoille voisi syöttää kaikki leipäpussin pohjamurut sun muut jauhoa muistuttavat ainekset. Tällä hetkellä jauhomatoja ei ole.

Hiiliin imeyttäminen: tätä olen kokeillut varsinaisen biohiilen korvikkeeksi. Että jos ja kun muusta puunpoltosta jää jäljelle hiilenpalasia niin ne voi upottaa muutamiksi päiviksi johonkin tujakkaan ravinneliuokseen. En tiedä kuinka hyvin tuo toimii, mutta luulisi että hiili joka tapauksessa imee itseensä nestettä ja vapauttaa sitä sitten aikanaan eteenpäin. Varsinaisessa biohiilessä olisi ilmeisesti enemmän imupinta-alaa kuin muuten-vaan-hiilessä, mutta ei siitä varmaan haittaakaan ole.

Kompostoinnin ongelmat

Eli siis kaikkinensa 12 eri paikkaa mihin bioaineksia sijoitetaan. Osa ei tällä hetkellä käytössä ja osa kärsii ainesten puutteesta.

Talven -30C pakkaset olivat kummallekin lämpökompostorille liikaa. Maaliskuun viimeinen viikko kuluikin kompostorin lämpöpullohoidossa. Olen nähnyt ohjeita missä neuvotaan laittamaan 10l vesikanisteri kompostoriin lämmön palauttamiseksi. Mutta minkäs teet kun se koko täysinäinen komposti on kokonaan jäässä. Rautakangellakaan ei saanut koloja hakatuksi. Onneksi oli näitä koirien öljypulloja, mitkä kuumalla vedellä täytettynä toimivat mainiosti lämmittiminä. Yhden vuorokauden aikana sai aina pari kolme senttiä kompostia sulaksi. Viikon operaation jälkeen päästiin jo lähelle 40 astetta ja nyt komposti pärjää jo omillaan. Sitten vaan sama juttu toisen kompostorin kanssa!

Hassua sinänsä että monissa ohjeissa kerrotaan että kompostorin koon pitäisi olla kuutio, metri leveyttä ja korkeutta jne, mutta nämä valmiit kaupan kompostorit ovat paljon näitä mittoja kapeampia. Teoriassa meillä pitäisi riittää hyvää polttoainetta kanalasta lämmön ylläpitämiseen mutta tänä talvena sekään ei toiminut. Ja kun kompostori menee umpijäähän, niin sehän sitten tosiaan on umpijäässä. Eikä sinne sitten pysty lisäämään mitään, kun tila loppuu kesken. Joko meillä pitäisi olla vielä kolmas valmiskompostori tai sitten pitäisi rakentaa itse mittasuhteiltaan isompi laitos.

Ongelmat selittyvät varmaankin sillä, että lämpökompostoreihin menee niin vähän tavaraa etteivät ne jaksa ylläpitää toimintaansa. Olen yrittänyt auttaa asiaa jemmaamalla syksyllä lehtiä sun muuta puutarha-ainesta niin että niistä saisi talven mittaan lisää ruokaa kompostoreille.

Eli vaikka käytössä olisi kaikkinensa 12 eri keinoa jatkosijoittaa biomassaa, sitä sitten kuitenkin päätyy tilanteeseen missä joutuu ihmettelemään mihin laittaisi seuraavan sangollisen keittiötuotteita!

Kypsennetyt luut ovat sitten oma ongelmansa. Nehän eivät välttämättä ehdi maatua lämpökompostorissa ja voivat olla koirille hengenvaarallisia. Kukon ja lampaan luut rikkoutuvat kummatkin todella teräviksi säleiksi. Kesäaikaan ne voi tietysti haudata reippaan kivikerroksen alle mutta talvella luille on hankalampi keksiä käyttöä. Luut voisi ilmeisesti joko jauhaa tai polttaa, mutta kumpaakaan menetelmää en ole toistaiseksi päässyt kokeilemaan. Mistä ihmeestä saisi sellaisen välineen millä luut saisi jauhettua?

Ja ihan oma murheenkryyninsä on taloon entuudestaan kuuluva jätevesien pienpuhdistamo, mikä siis kuluttaa koko ajan sähköä ja mikä joka tapauksessa pitää loka-autolla tyhjentää kerran vuodessa. Eli siis maksaa rahaa siitä, että joku vie meiltä käyttökelpoiset ravinteet! Nykyistä laajempaan kuivakäymälän käyttöön pitäisi kuitenkin tehdä lisäjärjestelyjä niin että materiaalin kompostointi sujuisi sopivalla näppäryydellä. Toistaiseksi joutuu siis kitkuttamaan vesivessan kanssa, vaikka siinä menee hukkaan sekä vettä että ravinteita.

Pitkän aikavälin tavoitteena on suljettu kierto, eli hienoa olisi jos täältä tontilta ei lähtisi eteenpäin minkäänlaista biomateriaalia. Mutta harmillisesti tähän ei vielä ole päästy. Olisikohan muilla bloggaajilla vinkkejä tehokkaampaan kompostointiin? Linkkilistaa tässä:

Vyöhyke 1

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu2021.html

Sateenkaaria ja serpenttiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/04/ylpea-kompostin-omistaja.html

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-4-kompostointia-ja-sita-ihtiaan/

Kakskulma https://kakskulma.com/aloitin-bokashoinnin-kun-jate-muuttuu-raaka-aineeksi/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2021/

Vyöhyke 2

Finland Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/04/komposti-puutarhailun-sydan-ja-keuhkot.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/04/huhtikuu-2021.html

Omavarainen vegaani https://www.omavarainenvegaani.fi/post/bokashi-on-vegaanisen-puutarhurin-paras-kaveri

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-4/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/04/omavaraisuutta-vuodelle-2021-huhtikuu.html

Villa Kotiranta https://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-huhtikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-4-2021/

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21149

Metsä Heini https://metsanheini.wordpress.com/2021/04/04/suuntana-omavaraisuus/

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/04/helppo-ja-toimiva-komposti-omavaraisuus.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-4.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/meilla-kompostoidaan-jokaisella-nurkalla-ja-lannoitetaan-miten-sattuu/

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=680

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/04/05/huhtikuu-21-lannoitus/

#Suuntanaomavaraisuus lisätietoja sarjasta löytyy https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/

Sarja julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 9.00

Kirjoituksissa kerrotaan miten bloggaajien suunnitelmat etenevät ja /tai kuukauden aiheista.

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

22 kommenttia artikkeliin “Mitä uutta: huhtikuu 2021”

  1. Paluuviite: Aloitin bokashoinnin: kun jäte muuttuu raaka-aineeksi | Kakskulma

    1. Hämeenkantaa on meidän kanat <3 Kyllähän tämä hehtaari sopii moneen käyttöön, lampaille tms laiduntajille vaan tarvitsisi lisätilaa...

  2. Paluuviite: Suuntana omavaraisuus – Metsän Heini

  3. Tuo kanajuttu kyllä olisi kiehtova. Kanat kiinnostaisivat kyllä, mutta epäilen, ettei meillä riittäisi niille enää resursseja — ainakaan nyt. Mutta ehkä joskus. Ja jos se päivä tulee niin ehdottomasti maatiaiskanoja. Ihanaa huhtikuuta!

    1. Äh on tässä vielä säätämistä 🙂 Varsinkin tuo jälkikompostoinnin organisointi olisi tärkeää, että saa eri ikäiset materiaalit sievästi omiin paikkoihinsa. Mutta tuota kahvisienten kasvatusta voi kyllä lämpimästi suositella, etenkin jos kahvinporot tosiaan on se aines mitä eniten keittiöstä tulee. Osterivinokkaat on tosi hyviä <3

  4. Tuossa pari viikkoa sitten, kun kävimme kaupassa, tiesi taas asuvansa oikeassa paikassa kun kaupassa myytiin myös matoja muistilapulla ”käy myös kompostiin” vahvistettuna 😀 Kompostien suhteen on ollut kiva huomata sekin, että ollaan menossa taas sellaiseen ”välinelajittomaan” kompostointiin, ettei välttämättä tarvitse olla likimain tietokoneohjattua kompostoria saadakseen multaa syntymään. Mummonikin vain käänteli joskus kompostiaan ja muuten se sai olla onnellisessa kasassaan kunnes mullaksi muuttui. Harmi, kun ei enää voi mummolta kysyä miten saikin kompostinsa niin eloisaksi, ettei sille oikeastaan koskaan tehty mitään.

    Kiitos permavinkeistä! Täytyypä tutustua kunnolla mainittujen tyyppien antiin 🙂

    1. Oi, oma matokauppa <3 Mutta mistä tahansa saa tosiaan välineurheilua aikaiseksi, jos sille tielle haluaa. Runsas kääntelyhän sinänsä on tosi tärkeää kompostin elämälle mutta minkäs teet jos koko säiliö yhtenä jääpalana 😀 Jospa se nyt taas tästä vähän helpottuisi...

  5. Meillä pyritään myös suljettuun kiertoon, mutta eläimiä ei ole ja niitä pitäisi olla, muuten tämä on toivotonta! Hiililaskureista olen huomannut saman, ne on oikeastaan tarkoitettu niille kerrostaloasujille… omakotitalo on heti paha, sekä auto, missään ei kysytä, mistä ne kilometrit koostuu, höh, pelkästä työmatka ajostahan ne tulee. Saati sitten juuri se, että huomioitaisiin se mitänäissä omissa nurkissaan asioiden eteen tekee. Mutta niistä kompostoinneista, sinulla on kyllä mittava määrä vaihtoehtoja!

    1. Just yhdessä keskustelytyöpajassa pääsin sanomaan tästä, että on harmi ettei puutarhaa tai ylipäätään esim. metsän omistusta ole yleensä huomioitu laskureissa. Siinä menetetään tosi paljon vaikutusmahdollisuuksia! Mutta suljetusta kierrosta, mites oletko katsonut Stellan blogista vinkkejä vegaaniseen puutarhanhoitoon? Stellalla voisi olla vinkkejä tuohon kuinka saadaan systeemi toimimaan ilman eläimiä. Pitäisi itsekin perehtyä tähän tarkemmin, että miten viherlannoituskasvit sun muut toimisivat pienessä mittakaavassa, juurikin vaikkapa kompostorin hoitoon. Esim. nokkonen imee hurjan määrän ravinteita maaperästä, ja kompostoituessaan vapauttaa niitä sitten eteenpäin. Varmaan erilaisilla mikrobiviljelmillä saa vielä lisäpotkua ravinteiden talteenottoon kasviaineksistakin. Ajattelin myös rohtoraunioyrttiä lisätä puutarhaan, kun sillä ilmeisesti myös melkoinen teho lannoittajana 🙂

  6. Olisi mielenkiintoista laskea oman puutarhan hiilensidontavaikutus, sillä tuon puutarhaani ja palstalle joka vuosi 2 kuutiota hevoskaa ja 3-5 kuutiota merilevämörskää. Pois en vielä muuta kuin sadon. Lisäksi tulee keittiöbiojätettä 5 aikuisen ja 2 lapsen kulutuksesta, eli siitäkin suuri osa on tietenkin tuontia eli ostoruokien ”jätteitä”. Kompostin seosaineeksi ja katteiksi haketan joka vuosi naapureidenkin risuja tuottaen useita kuutioita haketta. Sekin hiili tulee siis tuontina.

    1. Veikkaan että hujahtaa melkoinen määrä hiiltä talteen tuolla systeemillä 🙂 Mutta en ole vielä nähnyt missään hyviä laskureita tähän, toivottavasti kehitetään pian!

  7. No niinpä – sellainen hiililaskuri pitäisi ehdottomasti olla! Todella hyvä ajatus! Mä jaksan muutenkin aina pauhata hiilijalanjälkiasiaa siltä kannalta, että ihmisille pitäisi olla tarjolla lisätietoa ostamansa tuotteen ilmastovaikutuksista. Miksi esim. ruokapaketeissa on jo vuosikausia lukenut kalorit, ei ympäristövaikutusta. Onneksi tähän on tulossa ilmeisesti muutos. Samaan tapaan ihminen voisi ajatella ihan eri tavalla pihalle istuttamiaan puita ja pensaita, kun tällaiset arjen ympäristöajatukset tulisivat tutummiksi.

    Meillä on sama tilanne läpökompostorin kanssa- se ei jaksa talvisin pysyä käynnissä. Toki se sitten keväällä taas käynnistyy ilmojen lämpenemisen myötä ja biohiilen avulla, enkä siksi ole siitä liiemmin huolissani. Toki kovin tuottavaa se homma ei näin ole. Kompostointi postauksista on kyllä saanut paljon hyviä vinkkejä, joten ehkä jonain vuonna mäkin vielä olen omavarainen mullan suhteen 🙂

    1. Sanos muuta! Ja ympäristövaikutusten lisäksi kaipaisin tietoa mm. työntekijöiden kohtelusta ja ylipäätään ihmisoikeustilanteesta. Minkä tahansa uuden tuotteen ostamisessa joutuu tekemään hirmuisen salapoliisityön selvittääkseen mihin ne ostoksesta maksetut rahat oikeasti menevät. Itse välttelen tätä hankaluutta ostamalla mahdollisimman paljon tavaroita käytettynä tai lähituotantona, mutta kuitenkin lankean usein myös uusien kirjojen ostamiseen vaikka en tiedäkään mitä kaikkea niidenkin painamiseen ja rahtaamiseen oikeasti liittyy. Mutta ehkä vähitellen parempaan suuntaan kuitenkin?

      Oli kyllä ihana lukea näitä kompostivinkkejä, sain monta uutta ideaa omien systeemien parantamiseen. Ensi talvi ehkä sitten taas helpompi noiden lämpökompostorienkin kanssa 🙂

  8. Paluuviite: Meillä kompostoidaan jokaisella nurkalla ja lannoitetaan miten sattuu - Korkeala

  9. Paluuviite: #Suuntanaomavaraisuus2021, osa 4 - Tsajut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *