Mitä uutta: maaliskuu 2022 * Emma Ojanen

Ota mallia Banjosta, kun maailma kuohuu ympärillä. Banjo on tarkkaavainen, aina tilanteen tasalla ja joka hetki valmis lepyttelemään kanojen välisiä riitoja. Banjo varmistaa, että kaikilla on syötävää ja pesäpaikat ovat järjestyksessä. Kuitenkin Banjo on aina rauhallinen ja lempeä, huolehtii nukkumaanmenoajoista, muistaa syödä ja ottaa vastaan silittelyä ja muuta hoivaa. Kevätauringosta on lupa nauttia, vaikka pihan yli kulkevaa lentoliikennettä samalla pitäisikin silmällä. Tyynellä mielellä on helpompi hallita poikkeustilanteita – kuten vaikkapa spagetin aiheuttamaa hulabaloota kanaparvessa. Just nyt Banjo on mun toteemieläin!

Viimeisen 12 päivän aikana olen kerta toisensa jälkeen palannut sanontaan ”keep calm and carry on”. Pysytään rauhallisina ja jatketaan elämää: autetaan mitä pystytään, mutta varmistetaan oma jaksaminen ja voimavarojen riittäminen. #suuntanaomavaraisuus- blogisarjan näkökulmasta maailmantilanne iskee moniin aiheisiin, mitä tässä on vuosien varrella jo käsitelty. Omavaraisuuden merkitys on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin.

Opinnoista johtuen olen pitänyt silmällä erityisesti maatalouteen liittyvää uutisointia asian tiimoilta. ProAgria kirjoitti hyvän tekstin sodan vaikutuksista ruuantuotantoon, kannattaa lukaista ajatuksella.

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa pari noloa asiaa: en ihan oikeasti ollut tajunnut kuinka suuri merkitys Ukrainan maataloustuotannolla on maailmalle. Jos ja kun tämä viljelykausi menee siellä pieleen, siitä tulee varsin iso lovi ruokamarkkinoille ensi talvena. Muiden maiden pitäisi pystyä venymään omassa tuotannossaan niin että mahdollisesti syntyvä vaje saadaan täytettyä.

Toisekseen en ollut tajunnut, kuinka paljon ukrainalaisia on apuna Suomen maataloudessa. Olen kyllä ollut tietoinen Aasiasta tulevasta työvoimasta mutta Ukrainan osuus oli jäänyt huomaamatta. Toivottavasti maatiloille löytyy tekijöitä! Just nyt ei saisi jäädä satoa korjaamatta siksi ettei ole riittävästi työvoimaa sitä käsittelemään.

Voimavarojen lisääminen poikkeustilanteessa

Joten mitäs tässä nyt sitten pitäisi tehdä, itse kunkin omalta osaltaan? Blogiryhmän yhteiseksi aiheeksi nimettiin omavaraisuuden lisääminen. Huomaan ajattelevani tätä isompana kokonaisuutena: miten lisätä voimavaroja poikkeustilanteessa? Muutama hajanainen ajatus:

Energiaomavaraisuus: just nyt olisi aika toteuttaa niitä remonttisuunnitelmia mitkä liittyvät sähköverkosta irrottautumiseen ja muuhun energiaomavaraisuuteen. Joten jos sellaisia on ollut mielessä, niin ehkä energian voisi laittaa listan kärkipäähän tänä vuonna?

Energian säästämisellä on varmasti myös oma merkityksensä, mikäli ensi talven ongelmaksi tulee nimenomaan sähkön riittävyys. Eli kulutusta alas niin paljon kuin mahdollista ja varautuminen siihen, että sähkö pitää tuottaa itse. Polttopuihin lienee myös hyvä laittaa paukkuja!

Viljelysuunnitelmat: nyt voisi olla hyvä hetki koordinoida kasvimaita naapurien ja tuttavien kanssa. Mitä kukakin kasvattaa ja onko mahdollista tehdä vaihtareita joko siemenistä tai myöhemmin sadosta? Onko mahdollista laajentaa viljelypinta-alaa niin että satoa riittäisi mahdollisesti myös muille jaettavaksi?

Ja ennen kaikkea: onko kaikki kunnossa sadon säilöntää varten? Viljely ei kannata, jos satoa ei saa mihinkään talteen jollain mielekkäällä tavalla…

Viljelyssä on hyvä muistaa myös se pointti, että itse viljelemällä säästyy rahoja, mitkä voi sitten sijoittaa siihen, että ostaa suoraan tuottajilta loput ruuat. Ruuantuotannon omavaraisuutta on nyt hyvä tarkastella myös oman paikkakunnan tasolla: tunnetko oman asuinalueen viljelijät? Kuka tuottaa mitäkin? Onko esimerkiksi kotieläinten rehu mahdollista ostaa suoraan tuottajalta?

Terveydenhoito: just nyt voisi olla hyvä hetki tehdä sellaisia terveystarkastuksia ja muita ”huoltoja” mitkä ovat mahdollisesti olleet tauolla koronarajoitusten takia viime vuosina. Jos on ollut mielessä jonkinlainen kuntokuuri tai muu fyysistä terveyttä edistävä asia, niin nyt olisi sille sopiva aika. Lääkekaapin varmuusvarastot kannattaa myös päivittää ajan tasalle.

Tiedotusvälineet: tässä jos missä täytyy nyt pitää pää kylmänä. Olen itse pitänyt linjana sitä, että seuraan kolmen uutislähteen materiaalia: YLE, BBC ja CNN. Mitä dramaattisemmista uutisista on kyse, sen tärkeämpää on tsekata tieto useammasta paikasta. Erityisesti suuria tunteita herättävän materiaalin osalta on tosi tärkeää odottaa pari kolme päivää ennen reagointia, niin että faktantarkistajat ennättävät hoitaa hommansa ja tarkistaa, mistä on oikeasti kyse. Somessa ei kannata tykätä, kommentoida tai jakaa eteenpäin mitään materiaalia, minkä todenperäisyydestä ei ole varma.

Uutisista ja varsinkin sosiaalisesta mediasta on nyt tärkeää pitää taukoja. Ihan oikeasti: tilanteen tarkistaminen kerran päivässä riittää varmasti. Kokonaistilannetta ei auta se, että me kaikki ollaan liimautuneina ruutujen äärelle ja olennaiset asiat (kuten vaikkapa ne kevätkylvöt!) jäävät tekemättä. Hesari julkaisi tästä hyvän jutun . Eli laita ensin happinaamari omille kasvoillesi, ja sitten vasta muille – tämähän on lentokoneista tuttu ohjeistus, eikös vaan?

Viestintäyhteydet: edelliseen liittyen, miten olet varautunut siihen, että internet- tai kännykkäyhteydet lakkaavat toimimasta? Käytätkö netissä sellaisia palveluita, joihin kohdistuvat häiriöt hankaloittaisivat arkea? Kännykkäyhteydet ovat hankalahko asia sikäli, ettei monilla välttämättä ole enää lankapuhelinta käytössä. Voi kuitenkin olla hyödyksi, että taloudessa on pari eri palveluntarjoajan kännykkäpalvelua käytössä.

Ja onhan teillä radio? Siis sellainen radio, mikä ei ole kiinni internetissä, ja mikä toimii myös ilman verkkovirtaa? Nythän me ollaan totuttu siihen, että olennaisia tilannetiedotteita tulee kännykkään tekstarina. Tai sähköpostilla. Mutta sehän ei välttämättä onnistu, joten radion käyttöä on hyvä muistutella mieleen.

Kierrätys: kevätsiivouksen aika! Jos ja kun nurkkiin on jäänyt paperia, kartonkia, muovia tai metallia, nyt on hyvä hetki laittaa ne kiertoon. Teollisuuden raaka-aineiden toimiva kierto on nyt tosi tärkeää. Arvelen, että asia saattaa koskea myös erilaista tietotekniikka/kännykkäromua, niissähän on kaikenlaista uusiokäyttöön tarvittavaa materiaalia.

Vanhoille, ei-älypuhelimille (älyttömille puhelimille?) voi kuitenkin tulla käyttöä, joten jos pöytälaatikosta löytyy joku vanha Nokia, niin se ehkä kannattaa viritellä käyttökuntoon.

Eli jos teemana on omavaraisuuden lisääminen, niin sehän ei tarkoita pelkästään oman kotitalouden omavaraisuutta, vaan myös paikallisen yhteisön ja laajemmin koko Suomen (Euroopan) omavaraisuutta. Tänä vuonna tullaan varmasti monin tavoin näkemään, kuinka riippuvaisia me kaikki olemme muusta maailmasta, ja kuinka tärkeää on, että kaupankäynti sujuu rauhallisissa tunnelmissa ympäri planeetan.

Toivottavasti me kaikki myös muistetaan, että nyt on se hetki, jolloin kannattaa unohtaa turhanpäiväiset kinastelut pikkuasioista. Korona opetti meille jo jonkin verran yhteistyön tärkeyttä mutta nyt kun vaakakupissa on ydinsota, voidaan unohtaa loputkin turhat kärhämät lähimmäisten kanssa. Yhteistyötä tullaan tarvitsemaan kun koko ajan on käynnissä se suurin uhka ilmastonmuutoksen muodossa. Viimeisen kahdentoista päivän aikana on nähty, kuinka maailma yhdistyy rauhan puolesta. Tällaista yhteishenkeä tarvitaan myös ilmaston ja ympäristön poikkeustilanteeseen!

Ja mitä tulee näihin ylläoleviin ajatuksiin varautumisesta: huomaatko, ettei niiden toteuttamisesta ole mitään haittaa? Loppujen lopuksi kyse on asioista, mitä kannattaa joka tapauksessa tehdä, oli maailmassa sota tai ei. Eli: tehdään mitä voidaan, pidetään huolta itsestä ja lähimmäisistä, pysytään rauhallisena (tai ”pää kylmänä”) ja tuotetaan niin paljon ruokaa kuin mahdollista. Päivä kerrallaan eteenpäin!

Mites muut? Mitä vinkkejä on keksitty?

Mitä uutta: maaliskuu 2022

Voimavarojen lisääminen poikkeustilanteessa

Kasvuvyöhyke 1

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 3

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

Kasvuvyöhyke 7