Siinä ne nyt sitten ovat, uudet palleroiset, untuvaiset geenipankit. Tipujen ensiaskelia seuratessa ehtii miettiä monenlaista asiaa. Ensin kuitenkin tilastotiedot: 48h kuoriutumisen alkamisen jälkeen tipuja on siis 10 kpl, Bohemialla 2 tipua, Rapsodialla 2 ja Melodialla 5 sekä yksi tipu, jonka emosta en nyt sitten olekaan varma! Kuoriutumatta jäi yksi Bohemian muna ja kaksi Rapsodian munaa. Yhden Rapsodian munan arvelinkin olevan tyhjä. Joten, jos kananmunan koolla piti olla jokin merkitys tipujen suotuisalle alulle, niin tässähän kävi nyt siis niin että pienimpiä munia tekevä kana sai eniten jälkeläisiä.
Yleensähän kananmunista on vaikea erottaa kuka ne on muninut, joten tipujen emoakaan ei voi varmuudella tietää. Tavallinen käytäntö onkin, että tipujen vanhemmiksi määritellään koko parvi kaikkine lintuineen. Minullahan oli ajatuksena, että kun kanoja on vaan kolme ja jokaisella oman värisensä munat, myös tipujen emot on mahdollista tunnistaa kun munat ovat omissa riveissään ja kuoriutumista seuraa. Maatiaiskanan säilytysohjelmassa on tärkeää että mahdollisimman moni lintu lisääntyy niin että geenipohja säilyisi laajana. Näin ollen tavoitteena oli saada kaikilta kanoilta jälkeläisiä suurin piirtein sama määrä. Melodialle annoin yhden munan verran etumatkaa kun ajattelin että pienemmästä munan koosta johtuen sen tipuilla on heikommat mahdollisuudet. Mutta niin siinä sitten kävi, että Melodia sai suurimman jälkeläiskatraan. Mikä on sinänsä hyvä asia, koska se periyttää laajempaa väriskaalaa, ja väreissä taas saattaa olla mukana jotain geenejä mitkä on hyvä pitää parvessa mukana.
Tipujen väriennustehan oli n. 90% musta, siis erilaiset netistä löytyneet värigeenilaskurit näyttivät, että jos yhdistää ”punaisen” kukon ja mustan kanan, niin tuloksena on 100% musta. Ja kana on harmaa, niin tiput ovat 50/50 musta/harmaa. Tämän perusteella minä höpsö luulin, että tässä syntyy 10 täysin identtisen näköistä mustaa poikasta ja 2-3 harmaata. Mutta eihän se ihan niin mennytkään… Täällä on nyt sitten 1 suklaanruskea tipu, 3 vaaleaa maaoravan näköistä, 1 hyvin keltainen tipu harmailla merkeillä, 1 harmaa tipu keltaisilla merkeillä ja 4 tummaa tipua. Lopullinen aikuisväri voi olla varsin erilainen kuin poikasväri, mutta luulisin että näistä neljästä tummasta tulee mustia, sitä vaan en tiedä miten nuo muutamalla tipulla olevat vaaleat merkit käyttäytyvät, näkyvätkö ne myös aikuisvärissä vai häviävätkö myöhemmin. Vaaleista tipuista on varmaankin tulossa harmaita ruskeilla kuvioilla. Muutaman kuukauden päästä alkaa nähdä jo tarkemmin mitä näistä oikeasti tulee. Alla nämä kolme mustaa vaaleamerkkistä, nyt lähikuvasta huomaan että yhdellä on vaaleampi harja, eli senkin avulla voi tunnistaa. Muuten harjan muoto on ainut erottava tuntomerkki.
Sukupuolista on varsin hankala sanoa mitään tässä vaiheessa. Tipujen sukupuolen tunnistushan on oma taiteenlajinsa ja kukkotipuja päätyy miljoonittain hävitykseen heti synnyttyään. Käytöksen perusteella voisin tässä vaiheessa veikata että Rapsodian ensimmäinen tipu (suklaan värinen) ja Melodian toinen tipu (iso blondi) olisivat kukkoja. Muista tipuista on hankala saada kuvia kun nämä kaksi tulevat väliin! Täällä syntyneitä kukkojahan ei voi parvessa pitää vaan parveen täytyy saada uusi kukko kaukaisempien sukulaisten joukosta. Maatiaiskanoja säilyttäessä täytyykin ajatella koko parven etua, ei pelkästään omia tuntemuksiaan siitä mikä lintu on ulkonäöltään kiva. Siipikarjaharrastuksessa olisi muutenkin aihetta tsempata tässä asiassa, moni ns. koristekanarotu on harvinaistunut ja omissa kotimaissaan samaan tapaan varjeltu (ns. heritage breed) kuin maatiaiskana Suomessa, joten geenipohjan terveyttä olisi hyvä pitää silmällä muidenkin rotujen kanssa.
Kuoriutumisprosessi
Caramellian kanalan geenipohjan laajennuksen varsinainen toimintaosuus alkoi perjantaina 15.3.19 n. Klo 14 aikoihin kun tipulassa käydessäni bongasin Melodian yhdestä munasta pienen kolmion mallisen halkeaman. Ei vielä reiän, mutta halkeaman kuitenkin. Sen jälkeen hoksasin että myös yhteen Rapsodiaan munaan on tullut särö. Sittenpä ei tapahtunutkaan aikoihin mitään, klo 20 aikaan käydessä munat entisellään, mitä nyt yksi Bohemian muna rokkasi itsekseen. Munat siis tosiaan heiluvat itsekseen kun tipu vaihtaa asentoa munan sisällä ja alkaa nakuttaa koloa munaan. Näiden kuoreen syntyvien säröjen odottelu oli varsin tuskastuttavaa: kuoriutuminen ei prosessina lähde kunnolla liikkeelle ennen kuin se ensimmäinen kolo syntyy. Ja sittenkin voi mennä helposti vuorokausi ennen kuin tipu on oikeasti ulkona.
Munien kuoriutumista seuratessa pidin kirjaa kahdesta asiasta, toinen oli se, milloin muniin ilmestyy ensimmäinen särö. Toinen kirjanpito taas oli siitä, milloin poikanen pääsee munasta ulos. Alla vertailu, eli vasemmalla ensimmäiset havaitut munankuoren säröt ja oikealla poikasten varsinainen kuoriutumisjärjestys. Ylhäällä siis kanojen nimen etukirjaimet merkkaamassa jokaisen munariviä, Melodialla siis viisi munaa, muilla neljä. Kirjanpidon helpottamiseksi tiput on nyt nimetty emon nimen alkukirjaimen ja kuoriutumisjärjestyksen mukaan, myöhemmin niille tulee oikeat, varsinaiset nimet. Lauantain aikana kuoriutuneet viisi tipua oli helppo vahtia, että millä paikalla koneessa ollut muna on kuoriutumassa. Mutta sen jälkeen munat ovat voineet liikkua alkuperäisiltä paikoiltaan. Porukan mysteeritipu on siis nimitykseltään BX koska sen piti olla Bohemian muna, mutta enpäs nyt olekaan varma…
| M | B | R | M | B | R | |
| 1 | – | 2 | 4 (M1) | – | 1 (R1) | |
| 7 | 6 | 3 | 6 (M3) | 7 (BX??) | 2 (R2) | |
| 9 | 5 | – | 9 (M4) | 8 (B2) | – | |
| 8 | 3 | – | 10 (M5) | 3 (B1) | – | |
| 4 | 5 (M2) | |||||
Aamulla 16.3.19 klo 6:10 tipulaan mennessäni tapasin Rapsodian ensimmäisen tipun, siis tipu R1. Tämä R1 on mielenkiintoinen tapaus, se möngersi muiden munien päällä varsin tarmokkaasti ja yritti mm. nokkia Melodian ensimmäistä tipua kuoressa olevan reiän läpi! Päädyinkin sitten siirtämään sen terraarioon ettei se häiritsisi muita. Terrassa lämpötila on kuitenkin lämpölampun alla jotakuinkin sama kuin hautomakoneessa joten arvelin sen pärjäilevän. Ja kyllähän tuo tosiaan on reipas kaveri, kovasti tutkii paikkoja ja komentaa muita. Ja sitä paitsi se on suklaanruskea! En tiennyt, että sellaisiakin voi tähän porukkaan syntyä. Mitähän siitä mahtaa tulla isona?
Rapsodian toinen tipu (R2) syntyi 7:45. Tällä tipulla oli vaikeuksia löytää jalkansa, jalat olivat kyllä oikeassa asennossa mutta kesti iltapäivään ennen kuin se seisoi ja käveli kunnolla. Sunnuntai-aamun punnituksessa tämä tipu oli kaikkein painavin (38g) joten voi olla että suuri koko vaikutti asiaan. R1 yritti kyllä ahkerasti auttaa kaveriaan liikkumaan nokkimalla sen varpaita….
M1 oli se, joka teki ensimmäisenä reiän munaan mutta kuoriutumisprosessi kesti. Tiukka kisa käytiin M1 ja B1 välillä, ja lopulta B1 tosiaan oli se joka kuoriutui aiemmin. Osittain varmaankin siksi, että siinä missä M1 tyylikkäästi nakersi milli kerrallaan kuorta rikki, B1 teki vain yhden isohkon kolon ja ilmeisesti kertaheitolla potkaisi munansa halki. B1 on saman värinen kuin R2 mutta harjan muodossa on eroa. Eli periaatteessa nyt kun Rapsodian tumman tipun erottaa harjan mallin perusteella niin muistaa että kaksi muuta tummaa vaaleakuvioista ovat Bohemian. Melodian tumma tipu on taas kauttaaltaan tumma ilman näkyviä vaaleita merkkejä. Kuoriutumisaikataulu oli siis seuraava:
Lauantai 16.3.19
R1 (yöllä, havaittu 6:10 vielä vähän märkänä) suklaan ruskea
R2 7:45 tumma harmaa, keltaista naamassa ja vatsassa, terävämpi harja, harjan takaosassa lovi
B1 11:45 tumma harmaa, keltaista naamassa ja vatsassa enemmän kuin R2, harjan takaosassa paksumpi kohta
M1 12:07 tumma harmaa, vain hyvin vähän keltaista missään
M2 havaittu 16:37 melko lailla juuri kuoriutuneena, tummasilmäinen blondi
Sunnuntai 17.3.19
6:15 koneessa odotteli kaksi vaaleaa ja yksi tummempi poikanen, vaaleista oli untuvien perusteella vaikea sanoa missä järjestyksessä syntyneet, tummin poikanen kuitenkin selvästi nuorin, todennäköisesti juuri kuoriutunut, tämä tumma poikanen oli myös selvästi Bohemian munankuorten lähellä, kaksi blondia olivat lähteneet seikkailemaan muualle. Myöhemmin kun otin munankuoret pois koneesta, tajusin että rikki menneitä olikin kaksi Bohemian munaa ja yksi Melodian. Hetken aikaa raavin päätä, että mitenkäs tämä nyt menikään kun Bohemialle oli odotettavissa ainoastaan mustia jälkeläisiä. Joko Bohemia on rikkonut värigenetiikkajärjestelmän tai sitten munien kuoren väri ei olekaan niin täsmällinen kuin olen luullut. Yhden Bohemian rivissä olleista munista täytyy olla Melodian! Täytyy varmaan näyttää tätä kuvaa kanalassa, että kuka tunnustaa tehneensä tämmöisen??
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä syntyneet tiput ovat siis nyt nimikoodeiltaan
M3 (vaalea blondi, tämän arvelen Melodian jälkeläiseksi kun se sentään todella on vaalea mitä muut eivät voi periyttää)
BX (harmaa mysteeritipu, tällä on selvä musta täplä nokan juuressa) ja
B2 (tumma poikanen).
Alla sunnuntaiaamuun mennessä syntyneet tiput:
Kuoriutumatta oli tässä vaiheessa kaksi Melodian munaa, yksi Bohemian ja kaksi Rapsodian. Aamulla sitten tulivat loput Melodian tiput 8:37 ja 9:05. M4 ja M5, nämä ovat todella samannäköisiä maaoravan värisiä tirriäisiä.
M4 ja M5 siirtyivät terraarioon 12:30 eikä lopuissa kolmessa munassa ollut edelleenkään merkkejä kuoriutumisesta. Eikä mitään säröjä ollut vielä maanantaiaamunakaan kun vielä jätin koneen hurisemaan yön yli. Eli tuloksena siis 10 tipua kolmestatoista munasta.
Kuoriutumisessa meni siis tosiaan pari vuorokautta sen jälkeen kun ensimmäiset merkit tulivat esiin. Prosessiahan ei voi sinällään mitenkään nopeuttaa eikä tipuja auttaa, ainut poikkeus lienee munassa olevan kalvon kostuttaminen mikäli se näyttää kuivuvan. Mutta koneessa oli ilmankosteus 65-70% koko ajan ja kone palautti kosteuden parissa minuutissa avaamisen jälkeen joten en ollut erityisen huolissani siitä etteikö kosteus riittäisi. Isoin yllätys koko prosessissa oli ehkä se kuinka vilkkaasti vastasyntyneet tiput liikkuvat, tallovat kuoriutumattomia munia ja nokkivat hautomakoneen rakenteita. Että vaikka sanotaankin että tiput saisivat olla koneessa vaikka vuorokauden, niin tiedä sitten onko tuolla terävien munankuorten seassa tarpominen välttämättä se paras juttu, jos kerran vieressä on yhtä lämmin terraario mihin siirtyä. Mietin myös, että jos munia ei saisi enää kuoriutumisen alettua käännellä tai muuten käsitellä, niin miten nämä munien päällä kömpivät tiput vaikuttavat asiaan? Kyllähän se varmaan keskittymistä häiritsee jos isompi sisarus pomppii munankuoren päällä samalla kun itse yrittää opetella hengittämään…
Tipulan järjestelyt
Tipula sijaitsee siis Caramellian keittiössä, eli tiilinavetan tiloissa. Mietin kaikki mahdolliset tilat läpi hautomakonetta viritellessä ja tämä huone oli ainut, minkä voisi lämmittää 20 asteen lämpöön ja mihin kissat ja koirat eivät pääsisi. Tässähän tosiaan oli hupaisaa, ettei koko kiinteistöstä meinannut löytyä paikkaa missä olisi enemmän kuin 18C lämmintä. Mutta voi olla, ettei tämä keittiökään ollut tarpeeksi lämmin, muutamista merkeistä voisi nimittäin päätellä ettei hautomakoneessa ollut ihan niin paljon asteita kuin mitä koneen mittari näytti.
Tipujen kotina toimii alkuvaiheessa vanha terraario. Pohjalla on purua ja nyt alkuvaiheessa purun päällä sanomalehteä niin että siivoaminen on helpompaa ja tipujen helpompi ottaa jalat haltuunsa. Ja nyt ihan aluksi lämpölampun alla on myös pyyhe niin että varpailla on helpompi tarttua pintaan. Harkitsin myös tipuille käytettävää lämpölevyä mutta en keksinyt kuinka sähköjohdon saa järkevästi kikkailtua ulos terraariosta. Monet käyttävät kanihäkkiä tipulana, silloin johdonkin saa helpommin sijoiteltua. Ihme kyllä onnistuin löytämään sopivan kokoisen kanihäkin juuri kuoriutumisen alkuvaiheessa, joten kunhan nuo tuosta hieman kasvavat niin siirtyvät sitten häkkiin ennen kanalaan muuttamistaan.
Kuoriutumisprosessissa hyödynnettiin apuna tekniikkaa. Yleensähän kanat juttelevat kuoriutumisvaiheessa oleville tipuille mutta hautomakoneessa tämä virike yleensä puuttuu. Tiput myös yllyttävät toisiaan kuoriutumaan, eli kun munassa vielä olevat kuulevat muiden sirkutusta ympärillään ne innostuvat itsekin taistelemaan itsensä ulos munasta. Munankuoren rikkominen nimittäin ei ole mikään helppo juttu, joten kannustusjoukkojen tuki on tärkeää. Alunperin ajattelin nauhoittaa omassa kanalassa sopivia ääniä, mutta kokeiluissa äänenlaatu oli heikohko. Onneksi Youtubesta löytyi kokonainen soittolista kuoriutumisen edistämistä varten! Videoissa on toki se hankaluus ettei oikein voi olla varma mitä videoiden linnut oikeasti sanovat. Mutta ehkä kuitenkin parempi kuin ei mitään… Ja varmaan ensimmäisenä syntyneet tiput ehtivät jo ihmetellä miksi kuuluu koko ajan samat jutut toistettuna! Tiput näyttävät kyllä katsovan videoita terran lasin läpi, joten ehkä kanojen äänen ja liikkuvan muodon näkeminen tekee niille ihan hyvää. Toki munille on myös vihellelty viimeisellä haudontaviikolla, arvelin että sellainen ääni kuuluu parhaiten koneen hurinan läpi. Tiputhan kuulevat viimeisellä haudontaviikolla joten ehkä viheltely oli ihan tervetullutta vaihtelua hautomakoneen hurinaan. Ja nyt toki samat viheltelyt ovat merkkinä tipuille kun menen sisälle rakennukseen niin että tietävät kuka on tulossa.
Varsinaisena tipuruokana on Rehuxin tipurehu, sitä on tarjolla koko ajan. Ensimmäisinä aterioina syötiin keitettyä kananmunan keltuaista.Tipujen pitkä kuoriutumisprosessi hieman sekoitti ruokintasuunnitelmiani, ajattelin että niille saisi tarjottua ruokaa jotenkin yhtä aikaa mutta nyt kun terrassa on eri ikäisiä poikasia niin ensimmäisenä syntyneet jo kaipaavat murkinaa mutta nuoremmat poikaset eivät. Terran lattialle ripoteltu rehu olikin helpoin toteuttaa niin että tiput ympäristöä tutkiessaan löytävät myös ruokaa. Maanantaiaamuun mennessä on maisteltu myös hieman Progut-jauhetta (auttaa torjumaan kolibakteereja) ja muutamia hampunsiemeniä. Nyt myös tarjosin Gefilus-piimässä liotettuja kaurahiutaleita, niistä ehkä jokunen osa meni suuhunkin, eikä ainoastaan kaverin untuviin… Onneksi terraariossa voi nyt toimia niin että poistaa aina sen likaantuneen päällimmäisen lehden sanomalehdestä niin ettei terraan jää muhimaan mitään epätoivottavaa.
Tarjolla on lisäksi myös hiekkaa. Hiekka on ihan luonnonhiekkaa, pihalta onneksi löytyi astia mihin olin sitä syksymmällä jemmannut. Pesin kuitenkin hiekan kiehuvalla vedellä ja huuhdoin enimmät savet pois. Luonnonhiekassa on erikokoisia palasia, joten siitä voi sitten valikoida sen mitä tarvitsee. Lämpölampun alle on myös laitettu muutamia kiviä lämpöä varaamaan. Myöhemmin terraarioon voi alkaa lisätä erilaisia pintoja ja tasoja liikkumisen harjoittelemiseksi.
Lasiseinän taakse on myös sijoitettu pari kanakirjaa kuvien katsomista varten. Maatiaiskanojen kuvia ei valitettavasti tähän tarpeeseen löytynyt, mutta ehkä valkonaamainen espanjalainen, welsummer ja barnewelder ovat tarpeeksi hyviä kanan malleja… Videoiden näyttämistäkin on tarkoitus jatkaa niin että aikuisten kanojen muoto ja liikkuminen tulee tutuksi.
Yllätysmunia?
Alkuun on todettava kuinka tärkeää on että hankkii kanansa hyvältä kasvattajalta, tai siis tässä tapauksessa säilyttäjältä. Ada Heinonen oli koko ajan hengessä mukana ja pikaviestin päässä auttamassa, oli kyse sitten hautomakoneen kosteusprosentin säädöstä tai tipujen siirrosta hautomakoneesta tipulaan. On erinomaisen hyvä asia, että on joku, joka on käyttänyt samaa hautomakonetta useasti aiemminkin ja joka tietää juuri tämän rodun (kannan) ja suvun ominaisuudet.
Yllätyksiltä ei nimittäin voi välttyä, kun tekee asioita ensi kertaa. Suurin ylläri oli ehkä se, kuinka paljon tiput liikkuvat heti kuoriutumisen jälkeen. Alan kirjallisuus nimittäin suurpiirteisesti toteaa että tiput lähinnä nukkuvat ensimmäisten tuntien ajan. Siksi näiden pikkuveijareiden reipas möngertäminen pitkin hautomakonetta oli minulle odottamatonta. Alunperin minulla nimittäin oli luulona että väliaitoja korottamalla saisin pidettyä tiput omissa riveissään tunnistamisen helpottamiseksi, mutta hah, nuohan kiipeävät parin minuutin ikäisenä moisista esteistä ylitse. King Suron kosteudensäätörätti tulee myös varsin lähelle munia, joten keskimmäisillä tipuilla ei ole kovin paljon tilaa liikkua sen alla. Seuraavalla kerralla täytyy varmaan jakaa munat niin että suoraan tuon rätin alle ei tule riviä vaan enemmän koneen sivuille. Mietin myös näitä hautomakoneiden mitoituksia, että jos tämä King Suro täysautomaatti on tarkoitettu 24 kananmunalle niin miten ihmeessä niiden on tarkoitus mahtua kuoriutumaan jos kone on täynnä?
Väistämättä tuli mieleen myös ammattituottajien tiputuotanto. Että jos on munia suuren jääkaapin kokoisissa hautomakoneissa tuhansittain kerralla niin eipä siinä paljon ennätä ihmettelemään tipuja yksilötasolla. Tässäkin on varmasti puolensa ja puolensa. Olen melko varma, että ammattimaiset tipujen kasvattajat pitävät harrastekanaloiden viritelmiä kamalina, ihan jo pelkästään tautisuojauksen näkökulmasta. Jos nyt ihan oikeasti olisi tsempannut tässä asiassa niin tokihan tämä koko tipula olisi pitänyt järjestää niin ettei edes hautomisen aikana käydä tässä huoneessa ulkokengät jalassa tai ylipäätään samoissa vaatteissa missä on käyty kanalassa. Samoin kädet pitäisi pestä aina ennen kuin tipuihin koskee, ja tokihan tässä tuli väistämättä mm. koskettua omiin vaatteisiin, hiuksiin, kännykkään jne likalähteisiin samalla kun touhusi tipujen kanssa. Lämmön ja kosteuden säätö on varmasti surkeammalla tasolla kuin ammattilaisilla. Nythän kuoriutuminen meni hieman yliajalle, joten veikkaan että hieman suositusta viileämpi huone on vaikuttanut koneen toimintaan niin että koneen päällä olevasta mittarista huolimatta munilla on ollut viileämpää. Todennäköisesti esim styroksisen kylmälaukun kannen laittaminen hautomakoneen alle olisi helpottanut asiaa.
Aivan ihanteellisesti tämä ei nimittäin tipuista päätellen sujunut, toki yksilöllisiä vaihteluita voi olla, mutta R2:lla kesti pitkälle iltapäivän puolelle ennen kuin se alkoi saada jalat alleen ja seisoa vakaasti. Myös M4 tai M5 (jompikumpi niistä sunnuntain blondeista) seisoi hieman huterasti vielä seuraavana aamunakin. Useilla tipuilla roikkui myös ”napanuoraa” kuoriutumisen jälkeen, pääsivät kyllä munasta ulos ihan ok ja liikkuivat hautomakoneessa, eli olivat sinänsä ihan ok. Terraarioon siirtäessä katkaisinkin sitten tuon rihman mikäli se oli kuivunut, ihan vaan sillä etteivät vanhemmat tiput ala nokkia madon näköistä uloketta. Jostain tipuprobleema sivustolta bongasin tiedonmurusen, että nämä rihmat liittyvät ihanteellista matalampaan haudontalämpötilaan.
Mutta mutta, nämäkin ovat taas niitä juttuja, että jos tiput olisivat syntyneet kanan alle ja näyttäytyneet mahdollisesti vasta parin päivän ikäisinä, niin mitään näitä alkuvaiheen kangerteluja ei näkisi.
Suurin yllätys on tietenkin tipu BX. On toki mahdollista, että siitä tulee aikuisena musta, jolloin se voisikin olla Bohemian jälkeläinen. Mutta jos siitä tulee mikä tahansa muu kuin musta niin sen on pakko olla Melodian. Toisaalta en ihmettele, jos menin munissa sekaisin, Bohemian munissa on hyvin hieno beigen sävy, joten ne saattavat sekoittua Melodian muniin mikäli Melodia on lisännyt kuoreen tavallista enemmän väriä. Mutta ainakin yritin saada tasaisesti munia joka kanalta!
Sunnuntai-illalta video: joko tunnet kuka on kuka?