Mitä uutta: toukokuu 2021 * Emma Ojanen

Taas vaihtui kuukausi ja on aika kertoa #suuntanaomavaraisuus-blogisarjassa mitä ihmettä tuli huhtikuussa tehdyksi ja mitä uutta on tapahtumassa. Asiaa on esimerkiksi kasvihuoneista! Niistähän me kaikki haaveilemme, avuksi Suomen jännittäviin säihin.

Huhtikuussahan tapahtui paljon ja vähän, johtuen juurikin keikkuvista keleistä. Nyt kuitenkin voin helpotuksesta huokaisten kertoa, että III-vyöhykkeellä Jyväskylässä lumi on sulanut puutarhasta. Jäljellä ovat vain aurauksen jäljiltä olevat lumikasat. Maa on sulaa, se ei tainnut routaantua ollenkaan.

Yöt ovat kuitenkin pakkasen puolella ja harva se päivä sataa lunta, mikä saattaa jopa jäädäkin muutamaksi tunniksi maahan. Itse toivoisin reiluja vesisateita (mieluiten toki yöllä!), nyt suuri osa lumesta haihtui ilmaan eikä imeytynyt maahan. Joten ei tässä mikään kiire ole kasvimaan kanssa…

Kevätseurannan jännitysnäytelmä

Huhtikuun eteneminen oli melkoista jännitysnäytelmää ja Kevätseurannan havainnotkin tukevat tuntemusta siitä että muutamalla viikolla ollaan myöhässä sään lämpiämisessä. Kevätseurantahan on mainio työkalu oman tontin kelien tarkkailuun. En tiedä, miten muut Kevätseurannan lomaketta täyttävät, mutta itse täytän sitä vain tämän meidän oman alueen osalta, ml. lähin 300m säde talon ympärillä. Eli jos sitä malttaa joka kevät täytellä, niin ajan myötä kerääntyy mukavasti tietoa siitä miten kevätkelit täällä etenevät.

Luontohavaintopäiväkirjaan menee toki muitakin havaintoja kuin ne mitä Kevätseurantaan ilmoitetaan. Mutta siis esimerkiksi: 16.4. ensihavainto kimalainen, nokkosperhonen ja sisilisko, 18.4. sitruunaperhonen, näsiä kukassa, 19.4. neitoperhonen, peippo, hyttyset, 20.4. leskenlehti, raita ja 22.4. lammesta lähti jäät. Huhtikuun alkupäiviin osuu myös oravan pyydystäminen terassilta (kuvatodiste täällä) eli monen kuukauden hiljaiselon jälkeen täällä alkaa olla taas vilskettä.

Webinaareja maaperästä ja puutarhasuunnittelusta

Huhtikuulle osui myös Permakulttuurin perusteet-nettikurssi (Elävän kulttuurin Koroinen, Lotta Laaksonen). Tällainen kurssi on mainio inspiraatioapu jos on aivot solmussa pitkän talven jäljiltä ja puutarhaan kaipaa uutta näkökulmaa.

Seurasin myös Maaperä-seminaarin ja Muovia maaperässä-webinaarin, molempiin vahva suositus! Etenkin tuo muovista kertova webinaari on tärkeä katsoa nyt kun puutarhahommat ovat joko suunnitteilla tai täydessä vauhdissa. Lyhyesti: maisemointikankaat, juurimatot tms materiaalit ovat muovia. Jos kankaan materiaalin nimessä on ”poly” jotakin, se on silloin muovia, ja väistämättä hajotessaan tuottaa maaperään mikromuovia. Kastemadot syövät mikromuovia maassa möyriessään ja näin muovi kerääntyy ravintoketjuun. Ei hyvä.

Taimihankintoja ja muuta valmistautumista

Ja se kasvihuone, kuva todistaa, että kyllä sellainen on täälläkin! On runko ja kalvoa seiniksi, toistaiseksi vaan toisistaan erillään.

Uskon silti vakaasti että kasvihuone on siirtynyt suunnitellulle paikalleen ja saanut kaikki tarvittavat osat oikeille paikoilleen siihen mennessä kun tomaatit ovat siirrettävissä. Mutta mitään kiirettä ei toistaiseksi ole, taimikasvatus on edennyt todella hitaasti. Taimethan ovat nyt siis talon yhteydessä olevassa viherhuoneessa (vanha lasiveranta), mikä on periaatteessa lämmitettävissä mutta näillä keleillä on ollut vaikeahkoa tietää milloin lämmitykseen on tarvetta ja milloin ei.

Edelleen esim. kasvihuonekurkut ihan vaan sirkkalehdillä, monet taimet tuntuvat nyt jumiutuvan tähän vaiheeseen. Mutta eihän se tosiaan nyt haittaa mitään kun ei ole vielä suurta ruuhkaa taimien siirrossa. Paljon hankalampaa olisi, jos tila loppuisi kesken kun taimia pitäisi siirrellä isompiin ruukkuihin sisätiloissa.

Ja jos nyt aivan hirmuinen taimien tarve iskee niin paikalliset lähipuutarhat Suokukka ja Honkanen ovat avanneet ovensa, joten apua löytyy. Kaikki merkit kyllä viittaavat siihen että nopeus on valttia tänä keväänä puutarhaostoksilla, hankinnoissa on hyvä olla nopea!

Onneksi sentään sain Niittytilalta tilaamani pähkinäpensaiden taimet jo kotiin. Niistä myöhemmin lisää asiaa erikseen, mutta ilokseni voin kertoa että kyllä, saunan pesuhuoneessa odottelee Cosford, Hallesche Riesen, Syrena ja veripähkinä siirtoa varsinaisille kasvupaikoilleen. Niissä vaan on jo nyt hiirenkorvat niin en raaski pitää niitä ulkona pakkasöiden armoilla. Nämä siis ovat hasselpähkinän viljelylajikkeita eli luonnonvaraisen pähkinän suurempia serkkuja. Tuskin maltan odottaa että pääsen istuttamaan nämä kullanmurut!

Sain myös alkuun tulevien vuosien kohopenkkikierron (kuvat täällä). Mietin siis pitkään kuinka saisin kehitettyä sellaisen systeemin että kokoaisin puutarhakompostin aina yhteen paikkaan ja käyttäisin kasan sitten seuraavana vuonna kohopenkkinä. Nyt sitten hoksasin hankkia kaksi metallista puutarhakehikkoa ja yhdistin ne nippusiteillä yhdeksi pitkäksi kehikoksi. Kohopenkin ainekset saa kerättyä sinne sisälle ja tehtyä liki metrisen kasan, ja seuraavana vuonna vaan irrottaa kehikot ja siirtää ne toiseen paikkaan.

Tässä kuvasarja, eli keräsin alueelta enimmät vuohenputket pois, multa käytetään myöhemmin pensaiden istutuksissa. Sitten pohjaksi pahvia, vuoden vanhaa kanalapehkua ja puuta isompana ja pienempänä pilkkeenä. Tämä pohjalle tuleva ”hiilikerros” saa minusta olla helpostikin 1/3 kompostikehikon korkeudesta, se nimittäin alkaa vajota todella nopeasti. Puuta on syytä laittaa reilusti pohjalle jos haluaa että seuraavana vuonna on minkäänlaista kohoumaa olemassa. Puukerroksen päälle voi sitten kerätä antaumuksella vuohenputkea, nokkosta ja lupiinia, ja lisätä kanalasta sopivasti maustetta sekaan. Vuoden päästä näkee, toimiiko tämä vai ei.

Kanalan kuulumiset

Kanalassakin oli vaihteleva kuukausi. Meiltä lähteneistä munista on tullut sekä iloisia että harmillisia uutisia. Näköjään sillä on tosiaan merkitystä, millainen hautomakone on käytössä. Eli jos joku lukija suunnittelee konehaudontaa niin tiedoksi: halvalla ei saa hyvää. Mitä enemmän on aloittelija, sitä tärkeämpää on hankkia käyttöönsä täysautomaattinen hautomakone. Ja sellaista merkkiä, mistä löytyy runsaasti ohjeistusta netin keskustelupalstoilta.

Hyvä testi on vaikkapa se, että tsekkaa onko Munanetti-foorumilla keskustelua hautomakoneesta. Jos sieltä ei löyty mitään mainintaa, niin koneen käyttöön ei välttämättä saa vertaistukea jos jotain menee pieleen. Eli vaikka muuten vierastankin intoilua tuotemerkeistä, niin tässä asiassa on tärkeää että hautomakone olisi nimeltä tuttu. Oma suositus Rcom King Suro, mutta muitakin hyviä löytyy.

Eli munien ostajaehdokkaille tiedoksi: jatkossa tenttaan entistäkin tarkempaan millaiset välineet haudontaa ja tipuja varten on olemassa. Jos kysymyksiin vastaaminen ärsyttää niin munia saa (ehkä) muualtakin.

Hyviä uutisia kuitenkin sen verran, että kanat esiintyivät edukseen Korpilahti-lehdessä. Ja Suomen Permakulttuuriyhdistyksen ansiosta tuli kerrottua PermaPuheet-webinaarisarjassa kotitarvekanalan suunnittelusta ja maatiaiskanoista myös nettiesitelmän merkeissä, eli 29.4. pidetty esitelmä on katsottavissa Youtubessa 7.5. asti. Voi olla, että muokkaan esitelmän diat vielä blogimuotoonkin, kun ilmeisesti kuitenkin on tarvetta tällaiselle tietopaketille.

Nettilive-esitelmän pitäminen oli kyllä hauska kokemus sinällään, en ole muutamaan vuoteen pitänyt mitään esitelmiä missään joten vähän oli haparointia, ja teknisiä ongelmiakin toki, kuten aina. Tokihan siis powerpoint kaatui 10min ennen livelähetyksen alkua ja hukkasi diojen asetukset ja muutti tekstejä, mutta sehän vaan kuuluu asiaan että on pientä sählinkiä.

Suurempaa hermostumista aiheuttaa se, että kanat eivät vieläkään ole alkaneet hautoa. Huhtikuun alussa siis annoin niille luvan, että nyt voisi aloittaa kun kerran joulusta asti ovat vähän väliä ehdotelleet, että haudonta olisi kiva juttu. Mutta ei, nyt ei sitten kelpaa kellekään tällainen puuha. Olisi todella tärkeää saada lisättyä parvea, joten jos haudonta ei ala toukokuussa niin kesäkuussa laitettava hautomakone käyntiin.

Kevään suunnitelmia

Eli nyt siis voi sanoa kevään alkaneen. Mitä tässä nyt sitten pitäisi tehdä? Vielä on taimihankintoja tehtävänä, tänä kesänä olisi tarkoitus hankkia kosteikkokasveja lammelle ja lisätä marjapensaita. Siihen taimihankinnat saavat kyllä tältä kesältä jäädäkin eikä budjettiakaan ole enempää.

Voi tosin olla, että omenapuita pitää ehkä lisätä. Kaikki hedelmäpuiden taimethan saivat ”luonnonmukaisen” leikkauksen talven aikana, eli jänisvahinkoja tuli melkoisesti. Runkojen alaosa oli suojattu, joten periaatteessa taimien pitäisi lähteä uuteen kasvuun. En jaksa kuitenkaan harmitella taimituhoja, lumitilanne oli kuitenkin sellainen ettei puolitoistametrisestä aidastakaan olisi ollut apua jänisten liikkumisen estämisessä.

Perunat ovat itämässä, niitä on nyt kolme lajiketta Hankkijalta: Challenger, Muse ja Nicola. En ole vielä löytänyt ihan sitä mieleisintä perunaa, joten kokeilen erilaisia ja katsotaan sitten mikä voisi jäädä pysyvämmin kasvatukseen. Kaikki perunat menevät ämpäreihin ja muihin astioihin, ei tarvitse sitten kaivella niitä suurista viljelylaatikoista.

Mutta mitään kovin suurta ja villiä ei ole tarkoitus puutarhassa tehdä tänä vuonna. Erilaista rakentelua ja nikkarointia on tiedossa sen verran että toivon puutarhan pärjäilevän mahdollisimman vähällä paijauksella. Saa nähdä miten käy!

Tilanteen etenemistähän seuraa helpoiten Instagramissa, ja siis kuvat ja tekstithän ovat kaikkien katsottavissa vaikkei itsellä olisikaan käyttäjätiliä tuohon sovellukseen.

Mutta mitäs kuuluu muille? Tässä linkkilistaa, riittää taas hetkeksi inspiroivaa lukemista!

Mitä uutta: toukokuu 2021

Kevätseurannan jännitysnäytelmä

Webinaareja maaperästä ja puutarhasuunnittelusta

Taimihankintoja ja muuta valmistautumista

Kanalan kuulumiset

Kevään suunnitelmia

Kasvuvyöhyke 1

Kasvuvyöhyke 2

Kasvuvyöhyke 3

Kasvuvyöhyke 4

Kasvuvyöhyke 5

Kasvuvyöhyke 7