Mitä uutta: syyskuu 2021

tiikerililjat kukassa

Nyt ei ainakaan tule pitkä blogikirjoitus! Suuntana omavaraisuus-blogisarjan kuukauden aiheena on sadon jatkokäsittely. Jepjep. Niinpä niin. Sitä satoahan pitäisi ensi saada, ennen kuin sitä voi säilöä mitenkään!

Mikä sato?

Tämän kesän osalta kaikki tiivistyy omenaan. Niitä on. Omenaa kuivataan, leivotaan piirakoiksi pakkaseen ja tehdään hilloiksi. Omenan lisäksi on jonkinverran herukoita pakastimessa odottamassa mehuksi ja hilloksi tekeytymistä. Mutta siinäpä se sitten olikin!

Tarkoitushan oli tänä syksynä opetella avomaakurkkujen ja punajuuren säilöntää. Eipä ole näkynyt moisia, kasvilavassa taitaa kasvaa tällä hetkellä peräti yksi ainoa punajuuri.

Perunoita en ole vielä uskaltanut kurkata. Maa-artisokka on muutamassa paikassa kasvattanut upean pitkät varret, mutta en tiedä vielä mitä maan alapuolella on tapahtunut.

Elokuussa kaalit lähtivät viimein kunnolliseen kasvuun, tällä hetkellä on kaksi pientä parsakaalin alkua kehittymässä.

Papuja ei ole näkynyt, onneksi paikallisesta Reko-ryhmästä sai hankittua oman kylän luomutilalta pari kiloa papua, ne on ryöpätty rasioissa pakastimeen.

Joten… eipä tässä ole kummempaa kerrottavaa näiltä osin. Tämä kesä oli neljäs täällä asuttu, ja kiistatta kehnoin sadonkorjuun osalta. Eli ei tässä voi muuta sanoa kuin että onneksi vasta opetellaan ruuan tuotantoa eikä olla oikeasti oman kasvimaan varassa. Nälkä tulisi varsin pian!

Kukkoja ja koulua

Mutta kerrotaan nyt sitten pari hyvääkin uutista: kanalassa kaikki hyvin! Kesän poikueista on lähtenyt maailmalle 4 kanaa ja 3 kukkoa. Erityisesti kukoista olen tosi, tosi iloinen sillä ei ole mitenkään itsestäänselvää saada kukkoja jatkosijoitettua mihinkään. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei lopuille ylimääräisille kukoille ole kysyntää, joten ne siirtyvät sitten pölkyn kautta pakastimeen. Mutta annan niiden nyt olla vielä parvessa niin että näen paremmin luonteiden kehittymistä.

Tarkoitushan on jättää parveen ainoastaan ne parhaimmat herrasmiehet, joita on helppo käsitellä ja jotka osaavat toimia fiksusti kanojen ja toisten kukkojen kanssa. Lisäksi yritän huomioida sen, että kummaltakin isäkukolta jäisi jälkeläinen parveen, arvelen että poikueen täysmustat pojat ovat Bonobon poikia, ovat hyvin samannäköisiä kuin se pienenä. Joten jompikumpi niistä pitäisi saada pysymään parvessa. Kukkojen väliset henkilökemiatkin vaikuttavat asiaan melkoisesti, joten täytyy toivoa että Banjo-isä on kanssani samaa mieltä parveen jätettävistä kukkopojista…

Kirjoitin kanojen ostamisesta ja myymisestä tällaisen pikaoppaan.  Välillä tuntuu että kanakauppa on melkoisen villiä, eikä aina ihan rehellistäkään, joten tuossa nyt muutama olennainen asia mainittuna että lintujen muutto uusiin osoitteisiin sujuisi mahdollisimman näppärästi.

Agrologiopinnot alkoivat (etänä) ja onhan se tosi mielenkiintoista pureutua tarkemmin maaseudun asioihin. Nyt on saatu toinen koronarokotuskin joten uskaltanee lähteä Mustialaankin käymään tarvittaessa. Paljon on minulle uutta juttua, esim. nyt heti ensimmäisellä moduulilla traktorit ja muut työkoneet. Ajokortittomalle ihmiselle jännittävää opiskeltavaa! Täytyy toivoa että opiskelijoille on järjestetty oppilaitoksen puolesta kattava vakuutus, sikäli mikäli kuin tosiaan pitää ajaa traktorilla taitorataa kampuksen historiallisten rakennusten keskellä….

Mustialan kampuskirjasto on kuulemma melkoinen aarrearkku. Minullahan on ollut tapana lukea kaikki kirjastoon ilmestyvät eläintenhoitoon liittyvät kirjat riippumatta siitä onko minulla mitään varsinaista todellista aietta hankkia vaikkapa kilpikonnaa tai papukaijaa, ihan huvin vuoksi vaan siis. Joten saas nähdä mitä Mustialan kirjaston eläinosastolta löytyy!

Mutta sen kummempia täällä ei ole tapahtunut. Ehkä muilla bloggaajilla enemmän uutisia? Toivottavasti ainakin! Pari uutta blogiakin on tullut mukaan!

Vyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/syyskuu2021/

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-9-osterivinokas/

Vyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/09/herukkaurakka.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/09/nokkosen-ja-lipstikan-kuivaaminen.html

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-9/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/09/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-9.html

Mikä Itä https://mikaita.fi/?p=828

Evildressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=15881

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/09/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/09/tuotteiden-jatkokasittely.html

Vyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/omasta-takaa-nenan-eteen/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/09/unelmana-omavaraisempi-elama-makoisia.html

Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=685

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/09/06/syyskuu-21-kesan-sadon-jatko-kasittely/

14 kommenttia artikkeliin “Mitä uutta: syyskuu 2021”

  1. Paluuviite: Omasta takaa nenän eteen - Korkeala

  2. Paluuviite: Suuntana omavaraisuus / Towards self-sufficiency

  3. Paluuviite: #Suuntanaomavaraisuus2021, osa 9 - Tsajut

    1. Teidän kuvia on ollut ihana seurata pitkin kesää! On aina huojentavaa nähdä että jossain sentään on satoakin tullut. Ehkä ensi kesänä täälläkin!

    1. Tuo on tosi hyvä pointti! Näin alussa varsinkin on aika paljon kaikenlaista säätämistä opintojen kanssa, joten ehkä tämä meni ihan oikein, ettei just nyt tarvitse opetella punajuurten säilöntää…

  4. Paluuviite: Suuntana omavaraisuus 2021 osa 9: osterivinokas - Apilankukka

  5. Me ollaan niin lähekkäin ja huomaan kyllä sadon olevan samanlainen. Kun kausi loppuu niin kasvit päättää aloittaa kasvun ja jopa kukinnan. Meillä mansikat kukkii taas. Hyvää syksyä ja oppimisen iloa. ps: Hyvin ne vakuuttaa opiskelijat ja lähes kaiken ovat jo nähneet mitä voi tapahtua.

  6. Sangen haastava satovuosi on kieltämättä ollut, mutta luulen, että maa-artisokkasi siellä voivat ihan kivasti. Ne ovat niin sitkeitä tyypejä ja satoahan voi korjata aina tuonne routaan saakka tai vasta talven jälkeen, kun maa on taas sula. Meilläkin maa-artisokat hipovat jo pilviä, noin kuvannollisesti 😉

    Onnea alkaneille opinnoille! Voin vaan kuvitella millainen kirjasto Mustialassa on! Itsellä taitaisi käydä niin, ettei mua saisi sieltä ulos kuin kantamalla 😀 Tuosta Mustialan omasta kirjastosta, jossa en siis ole koskaan käynyt, tuli mieleen pieni kirjavinkki. Löysin nääs pitkän etsinnän jälkeen nettiantikvariaatista kirjan Mansimarjasta punapuolaan – marjakasvien kulttuurihistoriaa: Hannele Klemettilä ja Laura Jaakola, joka on sangen hurmaava ja tietorikas opus Pohjolan omien marjojen historiasta, kasvatuksesta ja monipuolisesta käytöstä aikojen alusta nykyaikaan. Lisäksi kirja on todella kauniisti kuvitettu. Laita tuo kirja korvan taakse, jos se löytyisi sieltä Mustialasta tai ihan peruskirjastosta. Voisin ajatella, että sen sisältö ilahduttaisi sua 🙂

    1. Mulla on Mansimarjasta punapuolaan! Löytyi jostain kirjaston poistomyynnistä joskus. Täytyy tosiaan kurkkia maa-artisokkaa vasta ensi kuussa jos silloinkaan, yritän vieläkin lähinnä laajentaa kasvustoa joten en varmaan kerää syötäväksi kovin paljon, vaan lähinnä istutan uudelleen. Ja kaalitkin on nyt kasvussa, joten eihän sitä tiedä miten tämä vielä menee…

  7. Minä keittelin ensimmäisen kerran elämässäni sellaista sokeritonta omenasosetta. Ja siitähän tuli todella hyvää! Tein sitä uunissa, jottei tarvinnut vahtia hellan äärellä. Ollaan syöty sitä puurossa ja rahkan kanssa. Kaipa sitä pitää pari purkkia sokerillistakin hilloa tehdä, mutta tätä sosetta pitää keitellä lisää. Meillä ei ole itellä vielä niin paljon omenia omasta takaa, mutta onneksi niitä saadaan.

    Kiva, että kukot löysivät kodin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *