Mitä uutta: tammikuu 2022

Uusi vuosi ja uusi kierros #suuntanaomavaraisuus yhteispostauksia! Blogien taustalla on siis ympäri Suomea asuva joukko ihmisiä, jotka tavoittelevat jonkinlaista omavaraisuutta tavalla tai toisella – miten sitten itse kukakin sen määrittelee. Kovin fanaattisia näkemyksiä ei näistä blogeista löydy, huumoria ehkä senkin edestä. Jokainen aloittaa omista lähtökohdistaan käsin eikä asiat aina suju niin kuin haluaisi. Mutta aina on uusi kasvukausi edessä! Linkit muihin teksteihin sivun lopussa, blogit on jaoteltu kasvuvyöhykkeen mukaisesti.  

Miksi omavaraistelen (tai kovasti yritän…) 

Miksi kummassa kukaan sitten haluaa tällaisten asioiden parissa askarrella? Oma näkökulmani on se, että maailma pelastuu takapiha kerrallaan. Jokaisella pihalla (niiden koosta riippumatta), on mahdollista varjella luonnon monimuotoisuutta, sitoa hiiltä ja tuottaa ruokaa. Pihan ja puutarhan hoidon pitäisikin ensisijaisesti keskittyä siihen, kuinka niiden alueella tuetaan luonnonvaraisten kasvien ja eläinten selviytymistä. Jos siinä ohessa saa myös ruokaa pöytään, niin aina parempi!  

Minulle omavaraisuus tarkoittaa myös yhteisön omavaraisuutta, eikä pelkästään sitä, että aivan kaikki mahdollinen pitäisi saada tehdyksi itse. Joten jos nyt vaikka naapurista sattuu löytymään todella hyviä valkosipuleita, niin tietääpähän, ettei niiden kasvatukseen kannata itse laittaa paukkuja määräänsä enempää. Voi yrittää kasvattaa jotain muuta, mitä ei lähituotantona löydy. Lähinnä pidän tärkeänä kasvattaa sellaista paljon kulutettua syömistä, mitä muuten joutuisi ostamaan ulkomaisena tuontitavarana.

Näin ollen tässä elämänvaiheessa tavoitteena ei olekaan täydellinen irrottautuminen aivan kaikesta, vaan uuden opettelu, kokeilu ja tiedon kerääminen kaikesta aihepiiriin liittyvästä. Omavaraistelun ohella kiinnostaviin aiheisiin kuuluvat mm. permakulttuuri, niityt ja perinnemaisemat, kotimaiset jalopuut, pähkinöiden kasvatus, maatiaiskotieläimet, maatiaiskasvit, villasta vaatteeksi-tuotantoketju (lampaat > kerintä > karstaus > kehräys > värjäys > virkkaus… ) ja toivottavasti pian myös taas kangaspuiden käyttö. Niitähän on kolmet kotona ja kylätuvalla kahdet suuret, joten jospa tässä saisi kuteita lajiteltua ja aloitettua taas mattojenkin teko. Tai sitten voisi kokeilla kankaan valmistusta pienemmillä puilla. Aina riittää jotain uutta touhua opeteltavaksi! 

Maatiaiskanojen säilytystä 

Meillä omavaraisuuspuuhasteluun liittyy vahvasti myös osallistuminen suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmaan (lisätietoa täällä). Kanoille tarvitaan lisää säilyttäjiä, joten jos oma kotitarvekanala on suunnitteilla, niin maatiaiskanoja hoitamalla voi omalla, merkittävällä tavallaan osallistua myös geenivaraohjelman toteuttamiseen käytännössä.  

Meillä siis hämeenkannan kanoja, tällä hetkellä yksi harvinaisimmista kanakannoista. Noin vuosi sitten hämeenkannan lintuja oli vain reilu 200 kpl koko Suomessa! Tällä hetkellä valmistaudutaan vähitellen uuteen lisääntymiskauteen. Toiveissa on saada uuteen sukupolveen mahdollisimman laaja kirjo kukkojen geenejä, mutta saas nyt nähdä, miten tämä toteutuu.  

Pääkukko Banjon lisäksi parvessa on neljä viimevuotista nuorta kukkoa (Commando, Cembalo, Camino ja Casio). Nuorukaiset ovat tällä hetkellä omassa osastossaan, mutta etsivät jo uusia koteja. Joten jos sattuu olemaan kilteille, käsittelyyn tottuneille kukoille tilaa, niin täältähän niitä löytyy!  

Kanalan kuulumisia seuraa parhaiten Instagramin puolelta, koska blogiin ei mahdu määräänsä enempää kuvia…  Maatiaiskanoista on nyt myös asiaa uudella www.maatiaiskanat.fi sivustolla , sieltä löytyy myös maatiaiskanojen kauppapaikka! Kanoihin liittyen tarjolla myös vanhempi teksti kanojen hankintaa harkitseville.

 Uutta opiskelua 

Viime syksynä en ehtinyt osallistua yhteispostauksiin paljonkaan, mutta minulla oli siihen hyvä syy! Aloitin maaseutuelinkeinojen opinnot (agrologi AMK) Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa. Tunnelmia opintojen alkuvaiheesta luettavissa täällä. Nyt siis opintojen puitteissa on mahdollista pureutua laajemmassa mittakaavassa kestävän ruuantuotannon haasteisiin. Asiasta kiinnostuneille pari vinkkiä avoimessa tarjonnassa olevista kursseista, nämä ovat netissä tehtäviä, joten kannattaa hyödyntää, jos vaan suinkin asiat kiinnostavat: 

Kiertotalous.nyt (perusasiat kiertotaloudesta, mitä ihmettä sillä sanalla oikeastaan tarkoitetaan?) 

Ilmasto.nyt  (mikä kumma se ilmastonmuutos oikeastaan on, ja mitä olisi hyvä tietää uutisia lukiessa?)  

Kestävä kehitys (aina tästä puhutaan, mutta mitä se varsinaisesti meinaa?) 

Suomalainen kotieläin tänään ja huomenna (miten kotimainen kotieläintuotanto oikein toimii? ) 

Planetaarinen hyvinvointi (miltä näyttää koko planeetan hyvinvointi? Häh? ) 

Kursseja kannattaa etsiskellä mm. Campusonline sivustolta, löytyy vaikka mitä jännää, vaikkapa  hiilenkierrosta! Jos ei satu olemaan kirjoilla missään oppilaitoksessa tällä hetkellä, niin kurssit saattavat maksaa muutaman kympin. Eli suurin piirtein saman verran, mitä näistä asioista kertova kirja maksaisi kaupassa. Että jos nyt vaikka iskee tekemisen puute ennen kevään puutarhakiireitä niin tuossahan sitä on ohjelmaa tarjolla.  

Ja kuten kansikuva kertoo, niin lehmienkin kanssa tuli vietettyä aikaa Mustialan opetusnavetalla. Opintoihin kuuluu pakollisena ns. navettaviikko, eli 14 vuoroa navettahommia. Ja hyvä niin, koska nykyisin varsin harva pääsee mitenkään lehmien kanssa tekemisiin. Itse olin laittanut lypsykoneen lehmälle viimeksi noin 30 vuotta sitten, joten navettaviikko oli varsin hyödyllistä harjoittelua.

Samalla pääsi tutustumaan tarkemmin itäsuomen- ja länsisuomenkarjaan, joista molemmista on tällä hetkellä edustusta navetalla. Kansikuvassa siis vasemmalla ISK eli kyyttö, ja oikealla ayrshirelehmä. Tässä blogiyhteisössähän on useampia, joiden arkeen lehmät kuuluvat, joten nyt navettaviikon jälkeen seurailee lehmien kuulumisia entistä suuremmalla mielenkiinnolla. Toivottavasti nautoihin tutustuminen jatkuu opinnoissa myöhemminkin!

Kasvukauden suunnitelmat 

Kuten varmaan arvaattekin, en ole ehtinyt miettiä vielä paljonkaan, mitä tänä vuonna tapahtuisi. Asiaan vaikuttaa sekin, että kesällä on tehtävänä myös opintoihin kuuluva maatilaharjoittelu, joten minulla ei välttämättä ole yhtä paljon aikaa vahtia kasvimaata. Vaikka enpä minä sitä muutenkaan kovin paljon vahdi…  

Tavoitteet ovat jotakuinkin samat kuin ennenkin: parsakaali ja tomaatti pysyvät edelleen listan kärjessä, kuten myös kesäkurpitsat ja herneet. Nyt ehkä toivoisin punajuurten ja kurkkujen parempaa onnistumista niin että pääsisin testaamaan näiden säilöntää.  

Tämän postauksen aiheeksi vinkattiin varhaisia kylvösuunnitelmia. Nyt taitaa olla niin, että kylvösuunnitelmien kanssa kaiken kaikkiaan tämän kevään tavoite on mahdollisimman vähän mitään esikasvatettavaa (kuuluisat viimeiset sanat!), tomaattienkin kanssa lienee parasta olla maltillinen.

Ajatukset ovat ehkä eniten viime vuoden uusien kasvien hyvinvoinnissa. Meille lisättiin viime kesänä marja-aroniaa, saskatoonia ja hunajamarjaa, joten nyt toivotaan, että ne selviävät hyvin talvesta ja alkavat kasvaa vauhdilla.  

Toisaalta kiinnostaa myös luonnonkukkien selviytyminen ja onnistunut jatkoelämä. Keltasauramon pitäisi päästä laajentamaan kasvupaikkaansa ja ruusuruohon toivoisi levittäytyvän edelleen uusille alueille. Luonnonvaraisista kasveista istutettiin myös mm. Rantakukkaa viime vuonna, joten nyt sen toivoisi lähtevän levittäytymään.  

Lisää puita tekisi mieli ostaa, lähinnä lehmuksia ja jalavia. Myös lehtosaarnet ovat lähteneet täällä hyvin vauhtiin, joten mikä ettei niitäkin. Mustialassa käydessä tuli kerättyä syksyllä melkoinen määrä tammenterhoja, joten keväällä toivottavasti ilmestyisi edes muutamia tammen taimia.  

Tämän vuoden suunnitelmiin kuuluu myös huonekasviosaston henkiin herättäminen. Meillä olleen kasvikokoelman kävi köpelösti: ensin muutossa tuhoutui osa, sitten iski sähkökatkot pakkasella ja reipas leonberginkoiranpentu söi ne, mitä jäljellä vielä oli. Toiveissa olisi ainakin sitruunat, niistähän löytyy hyvin ohjetta iki-ihanan Jovelan blogista.  

Uuden vuoden hengessä pitäisi ehkä tehdä myös lupauksia siitä, miten aikoo tänä vuonna parantaa niitä asioita, mitkä ei ole sitä parasta osaamista. Minulla ehkä suurin haaste on sadon hyödyntäminen. Siis ihan oikeasti, pitäisi saada jonkinlainen rytmi siihen, että mitä syödään ja missä järjestyksessä. Asiaan liittyy myös se, että olisi kaikin puolin järkevää lisätää puuhellan ja leivinuunin käyttöä ruuanvalmistuksessa. Nythän leivinuunissa valmistuu lähinnä kanojen aamiaisruoka! 

Näin siis meillä, mitäs muilla?  

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/tammikuussa-alkaa-kasvatus/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2022/

Kakskulma https://kakskulma.com/aikaomavarainen-ja-aika-omavarainen-muutenkin

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-tammikuu-2022.html

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/01/suunnitelmia-2022-omavaraisuus.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-osa-1.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2022-osa-1/

Mikä Itä https://mikaita.fi/?p=1011

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-2022-osa-1.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2022-aloitus/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/12/unelmana-omavaraisempi-elama-3-1-2022.html

Kasvuvyöhyke 5

Korpikuusen tila https://korpikuusentila.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-suunnitelma-2022.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/01/03/tammikuu-22/